Bleeding love//IN FINNISH

Chapter nineteen

Cody lyö luurin korvaan, mutta se on nyt turhaa. Kaikki puhe lakkasi, ja kuulen jo askelien lähenevän. Vilkaisen Codya nopeasti, joka katsoo minua myös. Nyt tämä on noloa. Verhon toisella puolella on alastomia pelaajia, joista yksi on Thomas. Se olisi jo tarpeeksi paha, mutta huomenna kaikki varmasti tietää tästä. Jonathanilta saan varmastikin kuulla tästä lukion loppuun asti.

"Iz ja Cody?"

Verhoa ei onneksi avaa Thomas. Se on hänen paras ystävänsä. Hän katsoo meitä kummissaan, kunnes vilkaisee sivulle. Hyvin todennäkösitä, että siinä seisoo Thomas. En halua tähän yhtään enempää yleisö, joten vedän minut ja Codyn pois tästä kopista.

Huomaan ehkä viisi poikaa. Kaikilla on pyyhe lantiollaan, joten jotain hyvää tässäkin. Tiedän tasan missä Thomas seisoo, mutta en pysty katsomaan häntä. En todellakaan voi.

"Katsos. Oletteko te palanneet yhteen?"

Nostan katseeni Jonathaniin, joka on virhe. Hän on juuri tullut jostain kopista. Pointtina tässä on se, että hän ei ole vetänyt pyyhettä päälleen. Käännän katseeni nopeasti hänestä pois, joka saa hänet nauramaan.

"Lähdetään helvetin äkkiä täältä pois", Cody kuiskaa korvaani.

"Älä yhtään ujostele, Iz. Minä tiedän, että pidit näkemästäsi. En vain ymmärrä, että kumman kanssa sinä olet? Thomasin vai Codyn? Ehkä molempien? Mahdunko minä mukaan?"

Jonathanin sanat saavat Codyn puristamaan kätensä nyrkkiin. Hänen sanojensa takia he ovat joutuneet niin moneen tappeluun. Viime vuonna hän puristi takamustani, jonka takia syntyi sellainen tappelu, että he molemmat lensivät viikoksi pois koulusta. Jonathan ei saa aloittaa vittuiluaan taas. On ollut niin ihanaa, kun olen saanut olla rauhassa. Codyllakaan ei olisi enää mitään vaaraa joutua ongelmiian ja jälki-istuntoon.

Toisaalta nyt jos Thomas ei ole tajunnut minkälainen idiootti Jonathan on ainakin naisille, niin luulisi ainakin nyt näkevän. Hänen pelkkä äänensä ja olemuksensa ärsyttävät minua.

"Ehkä meidän pitäisi mennä nyt", kuiskaan Codylle ja käännyn häneen päin. En jaksa enää olla tässä katsottavana. En edes tiedä, että miksi emme ole jo lähteneet.

"Oletko sinä treenannut? Perseesi näyttää paljon paremmalta kuin viime vuonna."

Nuo sanat riittävät Codylle. Hän siirtää minut tieltään ja lähtee kävelemään edelleen alastomana olevaa Jonathania. En jaksa nyt mitään tappelua. Vilkaisen nopeasti hänen virnuilevaa naamaansa, kunnes lähden Codyn perään. Syöksyn nopeasti hänen eteensä, ja viestitän katseellani erittäin selävsti, että nyt mennään.

Cody siirtää katseensa pois silmistäni ja puree hampaitaan yhteen. Hänen on vaikeaa antaa tämän olla, jonka ymmärrän oikein hyvin. Haluaisin itsekin vetää häntä ainakin turpaan. En halua kuitenkaan näyttää että ottaisin hänen sanojaan kuuleviin korviini.

Tartun Codyn käteen ja lähden vetämään häntä pois pesutilasta. Kuulen Jonathanin huutavan Thomasille jotain minkälainen nainen hänellä oikein on. En välitä siitä vaan yritän päästä täältä pukkarista ulos nopeasti. Monet pojat ovat vetämässä vaatteita päälleen, mutta valmentajaa en näe. Siitä tulisi vain lisää sanomistra, jos hän huomaisi meidät täällä.

Pääsemme turvallisesti pois pukuhuoneesta. Heti oven toisella vilkaisemme toisiamme, mutta kumpikaan ei sano yhtään mitään. Olen täysin sanaton. En olisi halunnut joutua tuollaiseen tilanteeseen. Jo pelkästään sen takia, että se on todella noloa, mutta nyt myös Thomas näki meidät jälleen yhdessä.

Käännyn taas katsomaan Codya, kun hän ottaa kädestäni kiinni. Pieni hymy ilmestyy kasvoilleni, eikä äskeinen tunnu häiritsevän ainakaan nyt yhtään. Tuntuu niin hyvältä vain pitää Codyn kädestä kiinni.