Bleeding love//IN FINNISH

Chapter eight

"Sinähän olet hajamielinen. Et kuuntele yhtään mitä minä sanon", kuulen Emman sanovan, joka kiinnittä huomioni. Käännyn katsomaan häntä, mutta jostain syystä en vastaa hänelle hetkeen. Mielessäni on vain minun ja Codyn välinen keskustelu, vaikka en sitä haluaisi. En haluaisi muistella sitä keskustelua.

Vaikka minä kuinka kiistin Cody puheet, niin kyllä hän taitaa olla oikeassa. Cody on ensimmäinen poika johon olen koskaan rakastunut. Hänen kusipäisyydestään huolimatta tulen varmasti aina rakastamaan häntä jollain tavalla. En haluaisi olla millään tavalla rakastunut häneen, mutta en halua myöskään kieltää sitä itseltäni.

"Mietin vain minun ja Thomasin treffejä tänään", mutisen, koska on se osittain totta. Mietin montaa asiaa samaan aikaan. Kun mietin toista, niin yhtäkkiä toinen tulee mieleeni. Minä oikeasti tunnen kuinka sekaisin olen mennyt Codyn palattua takaisin, enkä pidä siitä ollenkaan. Hänen paluunsa tuntuu siltä, että minua rangaistaan. En tiedä mitä minä olen tehnyt, että olen ansainnut tämän. Codyn näkeminen joka ikinen kerta sattuu niin paljon. Se rikkoo minua sisältä koko ajan lisää.

Hänet nähdessään mietin miksi minä rakastuin häneen. Mietin mitää hyvää hänessä oikeasti on. Kun mietin sitten mitä hän on minulle tehnyt, niin se sattuu todella paljon. Sattuu ajatella, että olen ollut sellaisen ihmisen kanssa ja hän on tehnyt minulle niin.

"Ainiin! Teillähän on tänään ne treffit. Oletko innoissasi, kun pääset taas viettämään rakkaasi kanssa aikaa ihan kahdestaan?"

"Thomas ei ainakaan vielä ole minun rakas, ja kyllä olen innoissani. Olen todella innoissani", sanon ja vilkaisen takanamme istuvia poikia. He ovat Thomasin kavereita ja istuu tällä kurssilla miedän takanamme. Toivon, että he eivät kuuntele tai sano mitään Thomasille.

"Minusta on hieno, että et anna Codyn paluun millään tavalla vaikuttaa sinun ja Thomasin suhteeseen. On ollut varmasti todella vaikeaa prosessoida tämä kaikki", Emma sanoo nyt hiukan hiljempää, kun opettaja lähtee kiertelemään luokassa. Samalla Emma esittää, että tekisi meille annettuja tehtäviä. Meille jaettiin pareittain jotain pohdiskelu tehtäviä, mutta me ei olla vielä aloitettu.

"Cody on ollut täällä vasta muutaman päivän, mutta se tuntuu monelta viikolta. Tämä on vaikeaa, mutta keskityn vain Thomasiin. En halua mokata tätä Codyn takia."

"Tuo on juuri oikea asenne", Emma sanoo ja laskee kynän pöydälle, kun opettaja on kävellyt meidän ohitse. "Mutta miten Brody on suhtautunut tähän? Hän on varmasti todella vihainen."

"Oikeastaan Brody ei tiedä. En ole saanut sanottua sitä. En halua, että hän alkaa taas turhaan huolehtia minusta."

"Siis väitätkö sinä oikeasti, että veljesi ei tiedä? Tämä on huono juttu, Iz. Siis todella huono. Sinun pitää kertoa hänelle se, että hän ei kuule sitä muualta tai pahimmassa tapauksessa törmää ihan itse Codyyn."

"Tiedän, että minun pitäisi, mutta en uskalla. Eikö mitenkään ole mahdollista, että hän ei saisi koskaan tietää Codyn palanneen?" Kysyn haukotellen.

"On suoranainen ihme, että Brody ei vielä tiedä. Eihän Codyn vanhemmat, ja no luultavasti myös Cody asu kaukana teiltä. Luulisi jo huhun kiertäneen, että hän on näin vuoden jälkeen palannut takaisin. Sinä olet kusessa jos Brody saa tietää se jostain muualta. Kyllähän hän tietää sinun myös tietävän, kun käytte samaa koulua."

"Miksi Cody ei voi vaan lähteä pois?" Kysyn oikeastaan vain itseltäni. Lasken pääni pulpettiin ja mietin, että milloin minun pitäisi Brodylle kertoa. Todennäköisesti tulen kertomaan hänelle huomenna. En halua saada itselleni pahaa mieltä, kun menen Thomasin luo. Ja Brody on sitä paitsi töissä lähes koko päivän. Hän tulee vasta myöhään kotiin.