tähdenlentoja aamuyöllä

IV

"Tuletko lounaalle meidän kanssamme?" Lily kysyi ja kohautin olkapäitäni.
"Mikäs siinä. Sain tämän juuri valmiiksi."
"Eihän haittaa, jos Cooper, Wendy, Miles ja Ashton tulevat mukaan?"
"Ei tietenkään."

Tai, no siis kyllä haittasi, mutta en aiokonut näyttää sitä. Ajattelin meneväni syömään vain Lilyn ja Milesin kanssa, Cooper meni vielä, mutta mukaan tulisi kaksi ihmistä keitä en tuntenut. Tätä menoa kaikki täällä tuntisivat minut ja epäonnistuisi  surkeasti tavoitteessani valmistua hiljaisesti parhailla mahdollisilla arvosanoilla.

"Hienoa!" Lily hymyili ja lähdin hänen perässään kohti parkkipaikkaa. Etuoven eteen oli ajanut auto, jota huomasin Milesin ajavan.
"Ja öh, meitä on kuusi, joten joudut istumaan Cooperin sylissä."

En ehtinyt sanomaan mitään, ennen kuin huomasin istuvani Cooperin sylissä, hänen molemmat käsivartensa vyötäröni ympärillä ja auto oli ottanut jo suunnakseen moottoritien.

"Käykö McDonalds kaikille?" Miles kysyi ja kaikki vastasivat myöntävästi.

"Ei ollakaan taidettu ennen tavata", Ashton sanoi minulle ja ojensi kätensä. Kättelin häntä kiusaantuneena. "Olen Nora."
"Ashton."
"Ja minä olen Wendy."
Nyökkäsin väkinäinen hymy huulillani ja katsoin sitten ulos ikkunasta.
Yritin olla välittämättä siitä faktasta, että istuin pojan sylissä autossa ilman turvavyötä ja olin hyvin todennäköisesti muussia, jos Miles päättäisi kolaroida autonsa.

"Miksi olet niin hiljainen, Chamilon?" Cooper virnisti.
"Olen vain väsynyt. Nukuin huonosti viime yönä."
Se oli totta, sain unta vasta kolmen jälkeen, sillä piirsin puhelimeni valon avulla neljä tuntia kuvaa kauniista maisemasta kielekkeeltä katsottuna. Se oli vaikemapaa kuin kuvittelin, vaikka näinkin sen sieluni silmin. Olin myöhemmin päättänyt lisätä kuvaan kaksi suutelevaa henkilöä. Minä ja Theo, olin ajatellut salaa mielessäni, vaikka kuvan poika ei ollutkaan Theo.

En ollut vieläkään saanut vastausta siihen, miksi olin piirtänyt Theon kasvoja kaikkiin muistiinpanoihini, vaikka en ollut häntä koskaan aikaisemmin nähnytkään ja se sai minut hermoromahduksen partaalle. En nimittäin uskonut mihinkään yliluonnolliseen.

"Oletko draamakerhossa?" Wendy kysyi yhtäkkiä ja pudistin päätäni.
"Olen surkea kaikessa mikä liittyy vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa."
"Se varmaan selittää miksen ole kiinnittänyt sinuun aikaisemmin huomiota", Ashton liittyi puheeseen ja hymähdin. "Niin, en tiedä."
"Tämä Chamilon tässä kuulkaas on varsinainen bilehile, kun sille päälle sattuu."
Kasvoni lehahtivat punaisiksi - en hävennyt mitään niin paljon, kun vetämääni alkoholin määrää toissapäivänä bileissä. Mikä ei loppuuen lopuksi edes ollut iso, minulla on vain surkea viinapää.

"Valmistautukaa hyppäämään ulos autosta, McDonalds kymmenen metrin päässä vasemmalla". Miles ilmoitti, kuin olisi joku lentokoneen kapteeni.
Lily suukotti häntä poskelle nopeasti ja jäimme odottamaan kuskiamme ovien eteen.
Kun Miles oli saanut autonsa parkkeerattua, hän laittoi kätensä Lilyn ympärille ja astuimme sisälle melkein täyteen pikaruokaravintolaan.

"Jos tehdään niin, että minä ja Lily käydään tilaamassa ja hoidetaan maksut myöhemmin? Te voitte mennä varaamaan meille pöydän sillä aikaa."
Ympäriltäni kuului hyväksyvää mutinaa ja lähdimme ainoaan vapaaseen pöytään takanurkkaan, johon satuimme mahtumaan kaikki.

Kävin istumaan Cooperin viereen ja katsoin häntä nopeasti ohimennen.
Mielessäni kävi, että Addya olisi voinut pyytää mukaan. Olenkohan syrjinyt häntä jotenkin?

Tässä oli se syy, miksi minulla ei pitänyt olla kavereita.

"Mitä mietit, Chamilon?"
"Miten niin?"
"Otsaasi tulee aina nuo mietintärypyt, kun alat ajattelemaan kahta asiaa pidemmälle. Ja sitten on tuo sinun unelmoiva katseesi. Ajattelet luultavasti ihan liikaa. Ei tee sellainen hyvää kenellekään."
"Je -", aloitin puolustuskantani ylläpitämisen ja tajusin sitten muiden katsovan minua kulmat koholla.
"Öh, sori. Ranska on toinen äidinkieleni, välillä se tulee nopeammin kuin englanti."
"Sinussa on ehkä hieman ranskalaisen tytön piirteitä", Wendy hymähti ja katsoi minua kasvot vinossa. "Kiitos, kai."
"Oletko koskaan kokeillut rajauksia? Sellaisia mitä ranskalaistytöillä näkee? Ne voisivat sopia sinulle ihanasti."
"En. En meikkaa." Hämmennyin Wendyn yllättävästä reaktiosta.
"Miten niin sinä et meikkaa? Eikö sinulla ole yhtään meikkiä naamassa?"
"Ei", naurahdin kiusaantuneena. Miksi puheenaihe siirtyi ulkonäkööni?
"Miten kukaan voi olla tuon näköinen ilman meikkiä? Tai siis ripsesikin...?"
"Jep, olen valittanut Noralle monta kertaa, miten haluaisin näyttää häneltä", Lily naurahti ja laittoi tarjottimen täydeltä rasvaista ruokaa eteemme.