tähdenlentoja aamuyöllä

XXIV

Muutama päivä aikaisemmin, Theon POV

TW, väkivaltaa

**

Ajatukseni olivat sekaisin. Olin toki huojentunut siitä, että Addy oli hereillä ja hänellä oli kaikki hyvin, mutta samalla jokin painoi mieltäni.
Oloani ei ollut ainakaan helpottanut se, että Addy oli kertonut rakastavansa minua ja halusi olla edelleen kanssani.

En pystynyt sanomaan hänelle siinä sängyn vieressä, että sydämeni ei ollut koskaan ollut hänen, eikä se olisi nytkään.

Kävelin autiota käytävää pitkin, pohtien, minne Nora oli mennyt ja haroin hiuksiani. Oloni oli kaamea. Viimeinen asia mitä halusin oli se, että Addyyn sattui, mutta en vain saanut Noraa mielestäni. Ei ollut oikein, että uskottelin Addylle rakastavani häntä, kun oikeasti olin törkeästi käyttänyt häntä vain saadakseni Noran mustasukkaiseksi.

Käännyin seuraavalle käytävälle turhautuneena ja pysähdyin äkkiä. Nora oli käytävän toisessa päässä vanhempiensa kanssa ja heillä oli jotakin meneillään.

En ollut koskaan jutellut hänen vanhempiensa kanssa, saati tuntenut heitä, mutta Noran vähäisten kertomusten perusteella näkemäni käytös oli ennennäkemätöntä.

Olin päättänyt seurata tilannetta etäältä, mutta kun Noran vanhemmat alkoivat yhtäkkiä raahaamaan häntä kovakouraisesti pois, lähdin heidän peräänsä.

Nora tunnisti askeleeni ja kääntyi vaivihkaa katsomaan minua. Tuijotin häntä vastausta hakien. Sain pienen pään pudistuksen ja pysähdyin.

Etsin sinut.

Jäin toimettomana käytävälle ja istuin sille samaiselle sohvalle, jolla Nora oli vielä hetki sitten istunut.

Puhelimeni alkoi samassa soimaan ja näin Crystalin nimen näytölläni. Olin jo melkein painamassa punaista, kun ajattelin, että Crystal ansaitsi jonkinlaisen selityksen illan käytökselleni. Olin kuitenkin hylännyt hänet tanssilattialle.

"Hei", vastasin puhelimeen hiljaa ja odotin pommia. Sen sijaan Crystal oli yllättävän tyyni.

"Hylkäsin musiikkiurani vuoksesi. Siirsin opiskeluni sinun luoksesi, jotta voisimme olla yhdessä. Ja sinä hylkäät minut kaiken jälkeen tanssilattialle, ja vielä jonkun toisen tytön takia."

Ärtymykseni määrä kasvoi uhkaavaa vauhtia ja laskin viiteen ennen vastaamista.

"Kuule, en missään vaiheessa sanonut, että haluan sinut tänne, tai että haluan olla kanssasi. Ja olen pahoillani, että jäin sinut yksin sinne tansseihin, mutta eräs ystäväni heräsi koomasta ja tulimme katsomaan häntä. Se on tärkeämpää, kuin yhdet tanssit."

"Mutta se yksi tyttö ei ole edes yhtä kaunis kuin minä!"
Crystalin ääni ei ollut enää niin hunajainen.

"Etkö sinä ymmärrä, Crystal, että en missään vaiheessa halunnut sinua tänne. En pyytänyt sinua luopumaan musiikistasi. Itse asiassa, voit painua sinne takaisin suorinta tietä. Oli selvästikin virhe pyytää sinut tansseihin kanssani, sillä sait siitä väärän kuvan. Ja se yksi tyttö on kaunein ihminen, kenet olen ikinä tavannut." Lopetin puhelun ja huokaisin. En todellakaan jaksanut mustasukkaisen exäni kiukuttelua juuri nyt.

Miles löysi tiensä juuri silloin luokseni ja istui viereeni.
"Uskomatonta, eikö. Luulin, ettei hän herää."

"Mm."

"Onko sinulla kaikki hyvin?"

"On, olen vain väsynyt. Pitkä päivä."

Miles nyökkäsi. "Oletko muuten nähnyt Noraa? Addy haluaa kuulemma jutella hänen kanssaan vielä."