Olli:
"Aleksi..?" kysyn tuolta vieressä istuvalta ja käännän katseeni häntä kohti.
Kertoko Aleksi just et se on ihastunut. Minuun Olli Matelaan? Katson hetken Aleksia, jonka jälkeen käännän katseeni takaisin horisonttiin. Jos joskus, nyt ajatukset on sekaisin.Kuulen tuon vieressä istuvan miehen nousevan ylös. Nousen nopeasti itsekkin ja otan tuon pörröpään kädestä, ennen, kuin hän kerkeää paeta paikalta. Aleksi kääntyy minua kohti. Siinä me katsomme toisiamme silmiin, auringon laskussa, kalliolla. Aleksi katkaisee herkän hetkemme. "Anteeks.." hän sanoo hieman murtuneella äänellä. Hän kääntyy ja lähtee. Pian tuota miehenalkua ei enää näy. Istun takaisin kallion reunalle ja mietin mitäköhän helvettiä just tapahtui.
Siitä kun Aleksi lähti on kohta jo 4 tuntia. On pimeää. On yö. On kylmä. Minä Olli Elias Matela istun kalliolla neljättä tuntia putkeen, vaikka on keskiyö. Kyyneliäkään ei enää valu. Ne on selkeästi loppunut. Ehkä voisin kohta lähteä kotiin. Kohta.
Istuin kalliolla vielä puoli tuntia. kello on nyt jotain 1.03. Nousen kalliolta ja lähden kohti kotia.
Olen kävellyt jonkun aikaa. Yhtäkkiä näen edessäni mustiin pukeutuneen miehen. Kun kävelen lähemmäs tuota huomaan että miehellä on ase. Katson ympärilleni ja näen toisen miehen jolla on ase. Ihan kuin olisin nähnyt tähden lennon pilvisellä taivaalla. Aivan tuosta noin vaan, tunnen oudon tunteen päässäni, jonka jälkeen vain kaikki pimenee. outoa.
Aleksi:
Siitä on jo melkein kuusi tuntia, kun jätin Ollin yksin tuonne kalliolle. Tavallaan olen iloinen, että Olli nyt tietää, mutta samalla kaduttaa. Kaduttaa että kerroin ja kaduttaa myös se, että jätin Ollin sinne kalliolle ja lähdin pois. Puhelimeni soi yhtäkkiä. Soittaja oli Niko.
(N: Niko. A: Aleksi.)A: Moi
N: Moi
A: Mitäs sä keskellä yötä soittelet?
N: Tota, sä et kyl varmaa tunne Ollia kovin hyvin, mut ootkos sattumoisin nähny sitä?
A: Ööm, joo, mä näin sen kalliolla istuskelemassa joskus puol ysin aikaa, eli noin kuus tuntia sitten, kui?
N: No siis.. Kukaan ei oo saanu siihen enää yhen jälkeen yhteyttä..
A: Ehkä se nukkuu?
N: Noku..
A: Mitä?
N: Noku, haluttiin Joelinkaa puhuu sille ni katottiin sen sijaintia ja se oli viel ennen yhtä jossain kaukana sen kotoa ja sitte yhen aikaan se vaan katos, eikä kukaan oo saanu siihen yhteyttä..
A: *lopettaa puhelun*Ei hitto! Missä Olli on? Alan itkeä kovempaa, kuin ikinä. Mä tykkään Ollista aivan helvetisti, mä en haluu menettää sitä. Mitä mä teen..
Puhelimeen värähtää viesti. Se on poikien ryhmästä. Ainiin unohdin kertoa, Niko lisäs mut niiden ryhmään sillon kun kävin testaamassa.Lalli ja Lusikka pojat
Tommi: Tota..
Niko: MITÄ??!!
Tommi: Sain äsken tietoa Ollista..
Niko: NO KERRO JO, OON HEMMETIN HUOLISSANI?!
Tommi: Olli on sairaalassa..
Joel: MITÄ MIKS?
Tommi: se oli löydetty jostain kadulta tajuttomana ja sitä oli ilmeisesti ammuttu..
Joonas: mit- mun paras kaveri..
Tommi: Mä ilmotan, kun saan lisätietojaEi vittu mitä mä teen. Lupaan et, jos Olli ei oo kunnossa en anna ittelleni enää oikeutta elää..
Semmosta D: Onkohan Olli kunnossa :(
sanoja 470
ESTÁS LEYENDO
And Under The Stars
FanficVALMIS <3 Sen verran voin paljastaa, ettei tämä tarina jätä kylmäksi. Jos itket helposti, viimeisissä luvuissa silmäsi saattaa olla vesiputoukset. VALMISTUNUT 5.3.22 1# blindchannel 2# boyxboy 1# aleksikaunisvesi 9.3.22