And Under The Stars

16. Kaikki tää hyvä loppuu..

Saimme äsken syötyä ja nyt väsyttää. Meinaan nukahtaa. Onneksi istun sohvalla, sillä jos seisoisin en pysyisi pystyssä vaan kaatuisin maahan. "Rakas.." Olli aloittaa vieressäni, tai no kiinni minussa. "Mmh" mutisen vain vastaukseksi. "Sua taitaa väsyttää?" Olli naurahtaa. "Mm joo" mutisen vain, sillä en jaksa puhua. "Voit jäädä mun luo yöks" Olli sanoo ja nostaa minut prinsessa tyylillä syliinsä. Olli kävelee minä sylissään makuuhuoneeseen ja laskee minut sängylle. Otan päälivaatteet pois ja käperryn Ollin peiton alle. Olli oli siinä välissä käynyt pesemässä hampaansa ja palasi nyt huoneeseen. Itse päätin, että pesen hampaat vasta aamulla sillä nyt en jaksa.

Olli tulee viereeni ja käpertyy aivan kiinni minuun. Hän on lämmin. Hän vetää minut lusikkaan, olen pienempänä lusikkana. Tässä on hyvä olla. Rakkaassa ihmisessä kiinni ja lämpimässä, kaikki mitä ihminen elääkseen tarvitsee.

Mitäköhän elämä tuo tullessaan minulle ja Ollille? Muutammeko yhteen asumaan, menemmekö naimsiin, hankimmeko lapsia tai eläimiä. Pitääköhän Olli edes lapsista. Pitää kysyä. Mutta muuttaminen kuulostaa kivalta. Sitä voisi oikeasti harkita, mutta ei viellä. Ollaan Ollin kanssa edetty aika nopeasti ja pelottaa, että se on liikaa. Mitä, jos Olli vain hylkää mut, eikä välitä musta?

Kyynel vierähtää poskelleni tätä ajatellessa. Olli huomasi sen, ja nousi niin että näki kunnolla kasvoni. "Mikä on?" tuo kysyy hiljaa. "Pelottaa, et mitä sitten kun kaikki tää hyvä loppuu" sanon hieman haikeasti. "Kaikki hyvä loppuu aikanaan, mut ei sun sitä nyt kannata miettiä. Yritä elää hetkessä, meillä on kaikki hyvin just nyt ja se riittää <3" Olli vastaa. Tuo helpotti. Tiedän kyllä, että kaikki loppuu aikanaan, myös hyvä. Mutta tavallaan se helpotti kuulla joltain toiselta, ettei se loppu ole viellä. 

"Onks sulla jo parempi olo" Olli kysyy, kun on hetken silitellyt mua. "On, paljon. Kiitos Olli" sanon. "Kiitos mistä?" Olli kysyy. "Kiitos siitä, että oot mun elämässä ja parannat mun päiviä sun olemassa ololla, jos mulla on paha mieli nii puhut mulle järkeä ja se auttaa saamaan paremman olo, niinku nyt" sanon. Näen kuinka Ollin silmästä valuu kyynel. "Voi pieni" sanon ja halaan Ollia.

Menihän siinä varmaan vartti haliessa, ei haittaa. "Öitä rakas" sanon Ollille. "Hyvää yötä mun pikkunen" Olli vastaa. Suljen silmäni ja ei kauaa, kun olen jo kaukana unien maailmassa.

Olli:
Onneksi Aleksi sai vihdoin unenpäästä kiinni. Sattuu nähdä, kun jollain tärkeällä ihmisellä on paha olla. Pari kyyneltä tunkee vielä ulos silmistäni, onnen kyyneleitä. Rakastan Aleksia enemmän, kuin itseäni. Olen niin onnellinen kaikesta ihanasta mitä Aleksi äsken minusta sanoi. Se oli niim kaunista <3 Miten, joku voi olla noin täydellinen?

Semmoinen söpöstely luku :D

                                   sanoja 361