And Under The Stars

57. Mm..

"Ei hitto mun tulee oikeesti ikävä teitä" Joonas sanoo itkien. "Samoin" sanon ja menen halaamaan tuota. "Haluisitko mennä viel juttelee kahestaan" Kuiskaan tuon korvaan. "Joo mennää" Tuo kuiskaa takaisin. "Me mennää Joonaksenkaa käymään röökillä" huikkaan muille. Saan vain nyökytyksiä vastaukseksi.

"En voi tajuta, etten nää sua kohta enää joka päivä" Joonas sanoo hiljaa. Istumme ulkona studion rappusilla. "Niimpä.. Kyllä tää isookin miestä syö ja pahasti" sanon. "Kiitos oikeesti, et oot ollu mun tuki ja turva niin kauan ku muistan" sanon ja halaan tuota. "Kiitos sullekkin"

Olemme hetken istuneet hiljaa. "Haluisin kysyä sulta yhtä asiaa, vielä ennenkun se pitäis hoitaa puhelimitse" sanon Joonakselle. Tuo kääntyy katsomaan minua hämmentyneenä. "Onks jotain sattunu" tuo kysyy. Pudistan päätäni. "Ei mitään sellasta" vastaan. "Haluisin puhuu susta" sanon hiljaa. "Mitäs me musta?" tuo kysyy edelleen hämmentyneenä. "Susta ja Nikosta" sanon ja käännän katseeni tuohon. Tuo kääntää katseensa pois ja katsoo kauas taivaan rantaan.

"Etkö haluu puhuu siitä?" kysyn tuolta. Tuo pudistaa päätään ja katsoo minua. "Ei mitää sellasta, kyl mä voin siitä puhua, mut en vaan tiiä, ajatukset ihan sekasin" tuo sanoo. Katson tuota ymmärtäväisellä ilmeellä. "Pitäiskö sun puhua sille" kysyn tuolta. Tuo vain pudistaa päätään. "No sit mä puhun" sanon ja olen nousemassa, mutta tuo tarttuu ranteestani. Hän vetää syvään henkeä. "Okei mä puhun sille" tuo sanoo. "Pyydätkö sen tänne" tuo kysyy. Nyökkään vain ja lähden sisälle.

Olen ollut hetken sisällä. Kun tulin sisälle, pyysin Niko menemään ulos Joonaksen kanssa. Nyt oveen koputetaan. Aleksi avaa oven ja nuo kaksi tulee sisälle. Joonas istuu viereeni ja Niko menee keittiöön. "Miten meni" kuiskaan tuolle. Tuo katsoo minua vain ilmeellä, josta tulkitsen tuon haluavan puhua myöhemmin. Nyökkään vain tuolle.

"Otatko sä Olli sun basson mukaan?" Joel kysyy katkaistakseen hiljaisuuden. "Emmä tarvii, te voitte pitää sen täällä mun muistoks, ja ehkä mä tuun joskus käymään täällä" naurahdan surullisesti. Aleksi katsoo minua jotenkin tosi empaattisen näköisenä, ihan kuin se lukisi ajatuksiani.

Olemme juuri lähdössä studiolta. Tai siis muut on. Lupasin jäädä vielä juttelemaan Joonaksen kanssa Nikosta. Kaikki halailevat toisiaan eteisessä. "Onks sulla Aleksi avaimet mukana, ne pitäs varmaa palauttaa" sanon samalla, kun kaivan taskustani avaimia. Vihdoin löydän avaimet taskusta ja ojennan ne Joelille. Aleksi tekee saman löytäessään omat avaimensa.

Pääsin itsekkin lähtemään studiolta. Juttelimme jonkun tunnin Joonaksesta ja Nikosta ja heidän tämän päivän keskustelusta. Joonas oli kuulemma kertonut tykkäävänsä Nikosta. Niko oli kuulemma halunnut sulatella asiaa ja lähtenyt sisälle. Noh ei kai sille mitäön voi. Toivotaan, että tuo päättyy hyvin.

Avaan koti oven ja otan kengät pois. Kävelen peremmälle kämppäämme. Näen Aleksin sohvalla katsomassa televisiota. Hymy nousee kasvoilleni. Kävelen tuon luo ja istun viereen. Suutelen tuota ja tuo vastaa suudelmaan hellästi. "Huomenna pitää viimestään alottaa pakkaaminen" sanon tuolle pörröpäälle. "mm"

Viimehetken veikkauksia miten tää tulee päättymään?! Vaikka vaan vähän on jäljellä, mitä vaan voi tapahtua!

                                   sanoja 457