And Under The Stars

56. Isompiki perhe..

Olli:
Aleksi nojaa olkapäähäni. Hän hengittää suhteelliseen raskaasti. Ei nopeasti, mutta raskaasti. "Onko kaikki hyvin" kysyn tuolta. "Joo on" tuo sanoo. Tunnen olkapäätäni vasten, kuinka tuo hymyilee. "Mietin vaa kaikkia meijän yhteisiä hetkiä" tuo sanoo rauhallisesti. "Menneitä ja tulevia" tuo jatkaa. "Kaikki ne baarireissut ja se, kun oltiin uimassa ja Nikolla ja Joonaksella oli muuta mietittävää" naurahdan. "Onko sulla jotain toiveita, mitä haluaisit noihin tuleviin hetkiin?" kysyn hiljaa. "Oishan se kivaa, jos meillä ois joskus vähän isompikin perhe" tuo sanoo. Aika söpöä.

Kävelemme parhaillaan kotiin päin. Tämä ilta oli kieltämättä super kiva! Nyt täällä Suomessakin, on muisto musta ja Aleksista, vaikkei täällä asuttaisikaan. Aleksi avaa asuntomme oven ja menemme sisälle. Otamme kengät pois ja kävelemme olohuoneeseen. Me ei olla vieläkään aloitettu pakkaamista, vaikka muuttoon on enää pari päivää. Kai sen voisi kohta jo aloittaa.

Herään rakkaan poikaystäväni vierestä. Tänään olisi tarkoitus nähdä jätkiä vikaa kertaa ennen lähtöpäivää. Menemme viettämään studiolle jätkien iltaa. Kuulostaa kivalta, mutta tiedän, että siellä tulee kyllä kyyneleet valumaan itse kuidenkin silmistä. No jaa. Pitäis nyt varmaan toi Aleksi herättää.

"Huomenta pörröpää" kuiskaan tuon korvaan. Tuo vain mutisee jotain ja kääntää kylkeään. "Ei sitten" sanon ja lähden keittiöön. Avaan hanan ja otan vettä lasiin. Pian tunnenkin jo kädet lantiollani. "Tuli ikävä" Aleksi mutisee olkapäätäni vasten. Naurahdan vain tuolle. Tiesin, ettei hän jäisi sängylle pitkäksi aikaa ilman minua.

Timeskip 8h
Kello on nyt noin kuusi ja olemme lähdössä studiolle. Aleksilla on päällä mustat farkut ja joku huppari. Itselläni on mustat farkut ja musta pitkä kauluspaita, lisäksi tottakai koru.

Pääsimme ulos ja lähdimme kävelemään kohti studiota. Meillä ei ole sinne kovin pitkä matka, mutta kävelemme rauhassa, joten kyllä siinä hetki voi mennä. Otimme mukaan jotain syötävää, jota löysimme kaapista. Jotain snäksejä, kuten sipsejä, keksejä yms.

Avaan parhaillani studion ovea avaimillani. Totta, avaimet pitäisi tänään jättää tänne. Toivottavasti Aleksi otti omansa mukaan.

Kävelemme peremmälle ja siellä kaikki jätkät jo olivat. Kaikki moikkasi meitä. Otin meidän mukaan ottamat herkut ja kävelin keittiöön. Otin kaapeista jotain kulhoja ja sellaisia, joihin laitoin herkkuja tarjolle. Viel kulhot oleskelu tilan pöydälle ja istuin sen jälkeen sohvalle Joonaksen viereen. Joel heitti minulle bissen viereiseltä sohvalta. Aleksi oli jo näköjään aloittanut, päätellen hänen kädessään olevasta auki olevasta tölkistä.

Täällä keskustellaan ilmeisesti jostain kiertueesta, jolle pojat meinaa lähteä viikko meidän muuttomme jälkeen. Kieltämättä faneille olisi voinut ilmoittaa aikaisemmin, kuin viime keikalla, mutta sillon sattuu olemaan hyvä tilaisuus.

"Tarviitteko kamojen kans jotain apua?" Tommi herrasmiehenä kysyy. Katson Aleksia ja vastaan sitten: "Emmä usko, että me tarvitaan. Eiköhän me saada kaikki omin voimin hoidettua". Hymyilen perään.

Okei! Nyt jännittää saanko kaikki luvut kirjotettua jo tänään😳 Vähän kyllä haikeeta, että tää kirja loppuu jo pian :(

Oisko kellään kiinnostusta jatko-osaan?

                                   sanoja 441