And Under The Stars

43. On, kyl meijät on..

Olli:
Pääsimme kotiin. Olimme tosiaan sopineet, että katsomme hyvää taloa meille Hongkongiin. Itse haluaisin ison talon, joka olisi kuin unelma. "Allu, minkälaisen talon sä haluaisit meille?" kysyn tuolta. "Emmä oikee tiiä, joku semmonen romanttinen" tuo naurahtaa. En usko, että paljoa löytyy taloja Hongkongista, hakemalla vain "semmonen romanttinen talo Hongkongista". Naurahdan.

"Aleksi tuu kattoo" huudan tuolle. Olen löytänyt söpön talon. Se on iso valkoinen, jossa on hillitty mustavalkoinen sisustus. Siitä saisi täydellisen, jos vähän sisustaisi kultaisilla yksityiskohdilla ja kasveilla. "Kato löysin tämmösen" sanon tuolle, hänen tultua paikalle.  "Missä päin toi on?" hän kysyy. "Amm- Ei kovin keskustassa.." sanon. "Mut ois kiva jos ois semi lähälle keskustaa, koska mun työt on kuitenki keskustassa.." Aleksi sanoo ja hymyilee.

"Mitäkähän mä muuten teen mun töiden kanssa?" mietin ääneen. "Voisit alkaa vaikka kuvaamaan nettiin sun elämää suomalaisen Hongkongissa, jos se ois sun juttu" Aleksi ehdottaa. "Mä oon kuitenki tehny koko elämäni eteen musiikkia, ni ois kiva, jos se liittyis siihen" sanon tuolle ja samalla kyynel valuu silmäkulmastani. "Onks kaikki hyvin?" Aleksi kysyy huolestuneena ja istuu viereeni. "Mul vaa tulee kauhee ikävä jätkiä.. ja mitä jos en sopeudu sinne, mitä teen työkseni ja saanko koskaan kavereita sieltä, vai pitääkö aina ottaa yhteys Suomeen, jos haluaa jutella ystävien kanssa?"

Istuimme siinä hetken hiljaa. Minulla oli jo paljon parempi olo. "Onks kaikki nyt hyvin?" Aleksi kysy. "Joo on, ehkä vaan stressi purkaantu ja se ilmeni tollasena" sanon. Olen varmaan stressannut vähän liikaa kesän keikkoja. Ja unohtanut helpottavan asian, joogan.

"Millon me kerrotaan jätkille et lähetään?" Kysyn tuolta mustahiuksiselta miehenalulta. "Vaikka huomenna treeneissä, jos haluut" Allu päättää vastata. "Ehkä se vois olla hyvä kertoa aikasin, että jätkät saa hoidettua kaikki bändihommat kuntoon" sanon. "Vitsi must on ihanaa nähä sut noin ilosena tästä, vaikka sulla on huonoja hetkiä, oon onnellinen et voit olla mun seurassa oma ittes ja oot valmis tekee mitä vaan mun takia" Allu sanoo söpösti. "Samoin" sanon hymyillen.

"Pitäiskö laittaa sauna päälle?" Allu huutaa jostain makuuhuoneen syyvereistä. "Joo pistä vaan" huudahdan takaisin.

Olen riisumassa vaatteitani. Allu meni jo edeltä saunaan, sillä suljin vielä tietokoneen ja tyhjensin tiskikoneen. Menen suihkuun ja kastelen itseni kauttaaltaan. Laitan pyyhkeen lantiolle ja astelen saunan lämpöön. "Missäköhän mä olisin ilman sua?" kysyn ääneen itseltäni. "Nii en kyl tiiä" tuo miettii myös. "Mut just nyt, mä oon maailman onnellisin tässä" tuo sanoo hymyilen. "Mä myös" sanon. Huomaan sivusilmällä Allun kääntävän katseensa minuun. Käännän omani häneen. "Onkohan meijät luotu toisillemme?" tuo kysyy hymyillen. "On, kyl meijät on" vastaan hymyillen.

:b
te jotka kommentoitte näihin lukuihin, kiitos! te parannatte mun päiviä ja annatte motivaatiota jatkaa tätä kirjaa <3

 
                                  sanoja 424