||You Make My Heart Smile||

18.

||15.8. maanantai||

Ollin pov:

Istuimme kolmestaan koulun sohvilla. Meillä on nytten vähän pidempi välitunti ilmeisesti jonkun opettajien kokouksen takia.

"Meijän bändiin liitty muuten pari päivää sit yks uus jäsen" Tommi kertoo meille. "Kuka?" Kysyn kiinnostuneena.

"Yks Niko. Se on samas lukios ku Joel mut se on vaan lukion ykkösel" Tommi sanoo. "Mitä se soittaa?" Joonas kysyy myös todella kiinnostuneena.

"No ei se soita mitään. Se laulaa mut se osaa vissiin soittaa pianoa jos ymmärsin oikein" Tommi kertoo meille. "Saadaanks me joskus nähä se?" Kysyn. Tommi kohauttaa hartioitaan.

"Voisin kysyy Joelilta siit Nikost et millanen se on" Tommi sanoo. "Kysy ihmees. Olis kiva tutustuu siihen" Sanon innostuneena. Tommi nyökkää. Pian kuulenkin kellojen soivan. Nousemme seisomaan ja kävelemme luokkiimme. Pian Joonas kääntyy ja lähtee eri luokkaan. "Nähään täs sit!" Huusin Joonakselle. Joonas näyttää peukkua ja jatkaa kävelyä.

~~~

Koulu loppui viimein. Meillä oli viimeisellä tunnilla liikuntaa. Se oli tällä kertaa oikeasti mukavaa. Yleensä se on ollut todella ärsyttävää, mutta nytten oli toisin.

Menemme Joonaksen kanssa bussiin. Joonas oli eilen siis saanut vanhemmiltaan bussikortin, joten voimme mennä nytten ydessä bussiin.

Etseimme vapaat paikat ja istuimme sinne. Istuin ikkunapuolelle, kun Joonas istui käytäväpaikalle. Hän itse niin halusi.

"Tuuks meille?" Kysyn Joonakselta. Joonas kääntää katseensa minuun päin ja nyökkää hymyillen. Pistän käteni tuon reiden päälle. Tuo katsoo kättäni pitkään ja lopulta hän pistää oman kätensä sen päälle. Hän rupeaa silittämään sitä hellästi.

Tunnen punastuvani, joten käännän katseeni äkkiä ikkunaanpäin. Miten jonkun käsi on niin pehmeä?

~~~

Pääsimme meille. Istuin sohvalle ja otin puhelimeni taskusta. Selasin Instagramia ja vastasin snäppeihin. Joonas oli lähettänyt minulle aamulla naamakuvan. Hymy nousee poskilleni. Vastaan myös naamakuvalla.

Tunnen sohvan painuvan alaspäin, sillä Joonas istahti viereeni. "Mitä tehään?" Kysyn Joonakselta. Joonas miettii hetken, kunnes avaa suunsa.

"Mennäänks ulos kävelee?" Joonas ehdottaa. Katson häntä ja nyökkään. Ihan hyvä idea. Ulkona paistaa myös ihanasti aurinko.

~~~

Kävelimme jollain metsäpolulla. Etseimme Googlesta jonkun lähellä sijaitseva metsäpolun ja tämä oli lähin. Tällä polulla oli myös makkaranpaistopisteitä kaksi kappaletta. Kyllä, tämä polku on pitkä...

Yhdessä kohtaa oli kaunis järvimaisema. Pysähdyimme siihen hetkeksi. Menin katsomaan pieniä kukkia. "Olli tuu tänne!" Joonas huutaa. Kävelen hänen luokseen. Hän katsoo järvessä uivia sorsia. On yksi isompi sorsa ja sitten pieniä sorsia.

"Eiks ookki söpöi?" Joonas kysyy hymyillen ja katsoo sorsia. Minua hieman huvitti. Joonas on todella söpö...

"On ne. Jännä aatella, et tol sorsal on joku kymmenen lasta" Lipsautan suustani. Joonas nyökkää vieressäni.

"En mää ainakaan jaksais kymmentä lasta. Enintään kaks" Joonas kertoo. Nyökkään olevani samaa mieltä. Vähintään kaksi lasta...

"Jatketaanks matkaa? Meidän pitää kävellä joku kuus kilsaa viel" Kysyn Joonakselta.
"Joo mul on jano" Joonas sanoo naurahtaen.
"Niinpä. Ku ei joku ottanu vesipulloo" Sanon virnistäen. Joonas tuhahtaa. "Et ees itekkää muistanu" Joonas sanoo. Naurahdan. Tottahan tuokin on...

~~~