you know his parents, not him. / Draco Malfoy Suomi

pelkkää ilmaa

Herään uuteen aamuun, Dracon kädet ympärilläni. Katson hänen käsiään, otan ne omiini ja katson niitä. Hänen kädet ovat kauniit. Okei nyt oon taas ihan hullu. Suukotan hänen kättään hellästi.

Viime yö oli ihana. Draco on ihana. Hänen silmät ovat ehkä yksi kaunein asia ikinä. Ne ovat jään harmaan siniset, joista näkyy tuska, mutta samalla myös lämpö.

"Mikä mun käsissä on niin kiinnostavaa?" Kuului Dracon aamun käheä ääni niskani takaa. Naurahdin hieman. Käännyin ympäri katsomaan hänen kasvoja. Hänen hiuksensa ovat aamu sotkuiset, eli söpöt. Tekee mieli vain hymyillä.

"Ne on kivat." Vastasin lyhyesti. Hän naurahti.

"Kivat? Mulla kivat kädet? Hä?" Hän yritti ymmärtää. Hänen käsi tuli selälleni.

"Hyvännäköiset. Tajusitko?" Hän pudisti päätään. Otin hänen käden pois selältäni ja näytin sitä hänelle. "Kato." Hän katsoi kättään vain ihan normaalisti, vilkaisi minuun ja kohotti kulmakarvaansa.

"Ääh! Et sä ymmärrä. Mä meen suihkuun." Sanoin, nousin ylös sängystä ja menin vessaan. Riisuin vaatteeni, laitoin suihkun päälle, peseydyin, laitoin suihkun pois päältä. Kiedoin pyyhkeen ympärilleni ja kävelin ulos vessasta.

Draco ei ollut enään sängyssä. En nähnyt häntä. Menin vaatekaapille katsomaan vaatteita. Yhtäkkiä, joku tulee takaani, laittaa kädet ympärilleni ja nostaa ilmaan. Revin itseni pois ja läpsäisen tätä poskelle, mutta sitten tajuan ketä läpsäisin vahingossa. "Anteeks, Draco. En.. Luulin sua joksikin muuksi." Hän vaikeroi dramaattisesti ja silitti poskeaan.

"Kylläpä sulla on voimaa. Herran jestas. Melkee poski murtui."

"No nyt oot kyllä dramaattinen." Sanoin.

"Mitä! No enkä ole! Mä puhun totta, se tuntui siltä." Draco sanoi.

"Jahas, kumma juttu. Draco Lucius Malfoy osaa puhua tunteista." Sanoin ja hän pyöritti silmiään.

"Hmph. En oo ainoa sitten." Hän sanoi ja laittoi kauluspaitansa päälleen. Katsoin häntä ilmeisesti pitkään.

"No mikä nyt?" Hän kysyi.

"Olis ollu parempi ilman tota paitaa." Sanoin ja laitoin kaapuni päälleni. Hän naurahti.

"Sama sulla." Hän vastasi.

"Lameee. Oisit keksiny paremman jutun. Toi oli ihan tylsistä tylsin." Sanoin. Hän kohotti kulmiaan.

"Mitä mun olis pitäny sanoo? Haista vittu?" Hän sanoi. Öömm.

"Kiitos vaa." Sanoin ja avasin huoneemme oven. Draco tuli perääni. "Suutuitko?"

"En, en suuttunut. Haista vittu sinäkin." Vastasin. Kävelimme tyrmistä Suureen saliin. Kävelimme luihuisten pöytään Blaisen ja Astorian luo. Heillä oli virne kasvoilla. Voi ei, mitä nyt?

"Ei kannata puhua tolle mitään se on vähän tiukkana." Draco sanoi, kun istuimme pöytään. Pökkäsin häntä. "Enkä ole!"

"Onko sillä menkat?" Blaise nauroi. Heitin omenan hänen päälleen. "Ai saatana! Mitä ihmettä? Oot väkivaltainen." Hän kirosi. Rohkelikot katsovat meitä Blaisen ja Austorian takana. Lähetin heille lentosuukon. He kääntyivät nopeaa pois.

"Hei mäkin haluan." Draco anoi vireressäni. Läpsäisin häntä hellästi poskelle.

"Et saa."

"Hmph! Mä sain jo sulta aamulla turpaan. Ei enään uudestaan tarvi." Hän sanoi.

"Toi oli sun lentosuukko multa." Sanoin kohauttaen olkapäitäni. Draco tuhahti vieressäni.

"Mitä te teitte yöllä?" Astoria kysyi. Suustani lensi mehut pöydälle.

"Ei yhtikäs mitään! Ei mitään! Etkä saa ikinä tietää!" Vastasin nopeaa osoittaen sormellani Astoriaa. Pojilla taas näytti olevan hauskaa.

"Äijjäää!" Blaise virnisti ja nosti nyrkkinsä. "Älä jätä roikkuu." Draco klikkasi nyrkkiään ja hymyili.

"Ei reilua."

"No ei ollu se lentosuukko hommakaan." Draco sanoi ja katsoi minua -no mitäs nyt sanot- ilmeellä. Päädyin vaan hymähtämään.
___

"Joo, Potter tuli mua vastaan kirjastolla. Phh! Se on ihan sekasin. Sanoin vaan jotain että 'minne sä jätit ne sun tylsät ystäväs?' Jotain tollasta. Niin sit se kävi melkee mun päälle. Sairasta." Draco keskusteli Blaisen kanssa. En ole juttu tuulella ollenkaan.

"Kyllä mä tiedän, että se on tyhmä. Ei tarvi kertoo enempää." Blaise sanoi, ja he nauroivat.

Kävelin heidän vieressään kuin olisin aave, jota he eivät huomaa tai muista. Laitoin kaapuni hupun päähäni, jotta piilottaisin kasvoni. Pidin taikahistorian kirjojani käsissäni, sillä se on seuraava tuntimme.

"Edlyn, onko kaikki hyvin?" Draco kysyi ja otti huppuni pois päästäni.

"Joo on. Tulkaa." Sanoin, ja suuntasin meidät kolme taikahistorian luokkaan. Menimme kaikki kolme takapulpetteihin. Varasin paikkani Dracon viereen ennen Blaiseä. Hän nyrpisti nenäänsä.

"Neiti Roswell voisi kertoa vastauksen tähän." Binns sanoi. Heräsin ja katsoin ympärilleni. Olen edelleen luokassa.

"En jaksa." Vastasin. Binns pudisti päätään.

"Väärin. No Malfoy sitten siitä vierestä saa kertoa oikean vastauksen."

"Ääähh.. professori, Potter tuijottaa uhkaavasti." Draco valitti dramaattisesti. Tiedän, että Potter ei ole katsonutkaan meihin. Draco vaan haluaa välttyä vastaamiselta. Binns käänsi katseensa Potteriin.

"Potter, me olemme tunnilla. Viitsisitkö odottaa edes sen ajan?" Binns kysyi.

"Mutta professori enhän minä edes-"

"Kylläpäs. Älä valehtele, Potter. Binns nyt hän valehteleekin. Tänään aamiaisen jälkeen, kun olin menossa kirjastoon se törmäs muhun tahallaan. Oikeesti kovaa, mä melkein kaaduin lattialle." Draco sanoi. Potter oli puoli paniikissa. Päätän liittyä keskusteluun.

"Toi on totta. Mä olin Dracon mukana silloin. Se oikeesti sattu Dracoa. Potter teki sen tahallaan." Sanoin. Potter katsoi nyt minua luokan edestä.

"Potter saa jäädä minun kanssa tunnin jälkeen juttelemaan." Binns sanoi. Minä ja Draco virnistimme, mutta minä en jaksanut kauan virnistää.

On ilta ja kello on ainakin kymmenen. Makaan sängyssä tyhjä ilme kasvoillani. En saa unta, sillä on liian tyhjä, yksinäinen, kuollut olo. Kuin minua ei olisi. Onko kaikki jo unohtanut minut. Draco ei ole tullut huoneeseensa. Missä hän on? Hän on taas jossain enkä tiedä missä. Tuntuu, että hän välttelee minua. Että hän yrittää pysyä kaukana minusta. On yksinäistä ja kylmä. Hän ei ole kauheasti puhunut tänään kanssani. Olen vain kävellyt, istunut, seissyt, kuunnellut hänen kanssaan. Olen varma, että hän ei jollain tapaa halua olla kanssani tai hänellä on salaisuus.

Herään siihen, kun yhtäkkiä minulla onkin jo lämpimämpi. Draco on luonani. Ravistin hänet hereille.

"Mitä hittoa?" Hän kysyi ihmeissään. Minä suutelin häntä pitkään ja monesti. "Mikä ihme sulla on?"

"No ikävä." Sanoin kuin se olisi itsestään selvää. Hän kurtisti kulmiaan. Oonko mä yhtäkkiä ihan ilmaa tuolle? Suutelin häntä vielä kerran, mutta hän irtautui siitä. Mun sydämeen sattuu ja liikaa, paljon. Haluan itkeä.

Käännyin pois hänestä ja makasin siinä hetken. Nousin ylös sängystä. Draco käänsi katseensa minuun. Otin tyynyni ja lähdin pois huoneestamme. Kävelin oleskelu huoneeseen, jossa rätisi takka ja ikkunassa näkyi kalat, jotka uivat meressä. Laitoin tyynyni sohvalle ja menin siihen makaamaan. Tuijotin takkaa edessäni. Nukahdin siihen.