" Älä tuijota ", sanoin ja hymyilin silmät kiinni. Aurinko paistoi sälekaihtimien raoista ja ilmoitteli, että meidän tulisi nousta uuteen päivään. Auki olevasta ikkunasta kuului lintujen konsertti. Poikaystäväni käsivarret olivat kietoutuneet tiukasti hoikan vartaloni ympärille ja pääni lepäsi hänen kainalossa. Nautin tästä hetkestä täysin siemauksin.
" En mä tuijota", Niall kielsi ja melkein näin sielunisilmin hänen hymyilevän ilkikurisesti. Tunsin kuitenkin selvästi katseen kasvoillani. Ehkä minulla oli se kuuluisa kuudes aisti, koska olin erittäin herkkä tuntemaan toisten tuijotuksen.
" Etpä."
" Ei ole mun vika, että oot niin kaunis."
Harvinaisen kliseinen lausahdus, mutta häpeäkseni täytyy myöntää, että kliseet purevat minuun täydellisesti. Kasvoni olivat yhtä hymyä kun avasin silmäni ja tavoitin sinisten silmien katseen. Olin aina haaveillut tälläisestä. Olin vihdoin löytänyt ihmisen, joka täydensi minua ja sai minut tuntemaan itseni kauniiksi ja hyväksi. Sai minut ihmettelemään, miksi koskaan edes olin ajatellut muuta. Kyllä minä kelpasin, olin hyvä juuri näin.
" Hyvää huomenta sullekkin", kuiskasin hiljaa ja painauduin kohti hänen kasvojaan. Annoin aamusuukon ja pujahdin sitten nopeasti peittojen alta pois. Niall jäi nyrpeästi katsomaan perääni, kun nappasin pyyhkeni penkin päältä ja lähdin suihkua kohden.
Suihku kohisi isoäänisesti. Jynssäsin ihoani järjestelmällisesti samalla hoilottaen lempibändini, 5 seconds of summerin biisiä. En kai hoilaukseni ja suihkun kohinan ansiosta kuullut oven avautuvan, mutta kun seuraavan kerran kun käännyin, huomasin huuruisessa suihkukaapin seinässä tekstin.
" I'm in love with you."
Jos joku vielä kehtaisi välittää, ettei Niall ole muka romanttinen, löisin häntä tai jotain sen tyylistä. Sydämeni oli pakahtua, siitä rakkauden tunteesta.
--------
" Hyvin se menee, ne on mukavia ihmisiä!" Niall rohkaisi minua, ennen kuin astahdimme sisään studiolle. Minä valehtelematta tärisin kauttaaltani, niin jännitynyt olin. Olinhan minä tiennyt, että joskus koittaisi se päivä kun tapaisin heidät, mutta olin jättänyt sen vain mielen perukoille hautomaan. Ystävällisen oloinen nainen hymyili meille tiskin takaa ja lausui hyvät huomenet. Yritin maastoutua miesten taakse. Poikaystäväni katseli minua hiukan säälivästi.
" Hei, mä olen Heidi", lausahdin kätellessäni tärkeän oloisia miehiä. He hymyilivät minulle rennon oloisina ja puristivat kättäni rusentavasti.
" Mistä päi sä oot kotosin kun sulla on tollanen jännä aksentti?" Yksi miehistä kysyi. Liamin kuuvailuista päätellen, hän oli yksi miesten henkivartijoista.
Hymähdin ja päästin suustani sen kummempia ajattelematta: " No mä olen Suomesta. Mutta jos mulla on hassu aksentti nii mikäs Niallilla on?"
Siinäpä vasta parivaljakko. Kumpikin väänsi jotain oudon kuuloista aksenttia ja olivat muutenkin vähän päästään vajaita. Miehet nauraa hörähtelivät kun Niall tökkäsi minua kyynerpäällä kylkeen. Rentoa porukkaa näköjään.
--------
" Noh, Harry käsittääkseni Heidi asuu sinun ja tyttöystäväsi luona. Millainen käsitys sulla on tästä Niallin uudesta tytöstä?" Teennäisen oloinen haastattelija kysyi punatut huulet tekopirteässä hymyssä. Katselin ystävieni haastattelua monitoreilta takahuoneessa. Olin joutunut vakuuttamaan ennen haastattelua miehille ainakin miljoona kertaa, että he saisivat kertoa minusta, en minä siitä pahastuisi. Harry virnisti pahaenteisesti.
" No ensitapaamisellamme hän haukkui hattuani, joten siitä voi jo päätellä jotain."
Niall nauroi kippurassa ja puhisi jotain sen kuuloista kuin: " Mun tyttöni."
Naisella taisi juttu mennä aivan kokonaan ohi, joten hän päätti päästää huuliltaan erittäin epäaidon kikatuksen, mutta vaihtoi sitten nopeasti puheenaihetta.
" Niall kerro meille jotain tästä mysteeri Heidistä", hän kehotti ja jäi vaativasti katsomaan poikaystävääni silmiin. Puristin tuolini käsinojia rystyset valkeina. Pliis Niall, ei mitään noloja paljastuksia.
" Oh my god, älä anna hänen edes aloittaa", Louis huokaisi ja painoi kasvonsa käsiinsä. Tyrskähdin ja olin mielissään, että se eräs epämääräisen näköinen roudari oli poistunut takahuoneesta. Sain nyt siis ihan vapaasti nauraa äänen. Blondin sinisilmiin syttyi sellainen välke ja pilke, että hämmästyin. Tästä tulisi mielenkiintoista.
" Ensinnäkin hän on aivan helvetin kaunis, joka tilanteessa. Joskus kun olemme vain vierekkäin hämmenyn siitä, että hän on minun. Kokonaan minun. Heidi on järkyttävän hauska ja se on yksi asia mitä mä siinä tytössä rakastan."
Naamani lehahti punaiseksi ja poskiani kuumotti kuin viimeistä päivää. Nyt olin ainakin tyytyväinen, että olin yksin. Louis tukki korvansa ja leikki oksentavansa. Olihan se sinkkuna olo raskasta.
" Mä oon varma, että Heidi istuu tälläki hetkellä takahuoneessa melkeen nenä kiinni monitorissa, vaikka sano kivenkovaan, ettei katso tätä haastattelua. Ja sit ku tää meidän haastattelu loppuu, se juoksee mua vastaan ja halaa. Kyllä mä mun tyttöni tunnen", Ni väläytti helyyttävän ja sydämen sulattavan hymyn kameraa kohden. Haastattelija vilkaisi ranteessaan olevaa kalliin näköistä rannekelloa ja alkoi lopetella haastattelua. Nainen järjesteli papereita sylissään ja vilkaisi nopeasti viimeisen kysymyksen.
" Onko sinulla Niall vielä jotain sanottavaa faneille ja Heidille tai kenelle tahansa? Nyt ois hyvä aika sanoa se."
Louis huokaisi teatraalisesti. Haastattelu oli ollut hyvin minun ja Niallin parisuhden painoitteinen.
Niall siirsi sinisten silmiensä ihanan läpitunkevan katseen kameraan. Hän aukaisi suutaan hieman raolle ja huokaisi ennen kuin aloitti.
" Faneille haluisin sanoa, että toivon että ymmärrätte. En halua Heidin saavan mitään vihaviestejä, koska hän ei niitä ansaitse. Rakastan häntä koko sydämestäni ja eikö se ole tarpeeksi, että minä olen onnellinen. Ja sitten Heidille, pusuja."
Valloittava hymy levisi taas noille komeille kasvoille. Toimittaja kikatti ja nousi kättelemään miehiä. Puikahdin nopeasti pois korkealta jakkaralta joka sijaitsi monitorin edessä. Oikaisin itseni sohvalle ja aloin selata kännykkääni.
Miehet kävelivät yksitellen huoneeseen. En noteerannut heitä juuri ollenkaan. Nostin katseeni vain hetkeksi vilkaistakseni tulijoita.
" Niall, missä se sun hali viipyy?" Harry härnäsi, kun Niall rojahti viereeni istumaan. Yritin purra huulta, estääkseni naurahduksen. Ni silitteli kädellä hiuksiani ja naurahti.
" Se vaan teeskentelee, koska kehtasin sanoa niin haastattelussa. Oikeesti se haluais vaan halata mua tällä hetkellä, mutta jääräpää mikä jääräpää."
Kohautin harteitani. Hän ei olisi voinut olla enempää oikeassa. Itseppä meni kehuskelemaan suorassa lähetyksessä. Lopulta minua alkoi ärsyttää. Minun oli aivan pakko nousta ja halata poikaystävääni tiukasti. Päätäni vasten oleva rintakehä värisi naurun tahtiin, kun Niall kaappasi minut oikein kunnon halaukseen. Hänen kätensä sivelivät hellästi topin verhoamaa selkää.
----------
( tää kiertue ei siis oo mikää OTRA, tai mikää muukaa joka ois oikeesti olemassa. Eli tää on vaa tällänen mun ite keksimä!)
" Kai sä tiedät, että meillä alkaa kiertue ylihuomenna?" Vierestäni kuului matala ääni. Käänsin kasvoni poikaystävääni kohti ja nyökkäsin allapäin. Kaksi ja puoli kuukautta ilman rakasta. Mitä minä sillä aikaa tekisin? Ehkä alottaisin opiskelut ja hakisin joukkueeseen. En vai käsitä miten saisin ajan kulumaan.
" Se on loppupeleissä aika lyhyt aika. Rissa lähtee siksi aikaa Espanjaan, nii sä voisit pyytää tänne jonkun kaverin sun tänne sun seuraksi."
Hymyilin väkinäisesti. Kaksi ja puoli kuukautta ilman Niallin lämpimää syliä, rakastavia katseita, suudelmia ja maailman huonoimpia vitsejä. Oloni oli surkea jo nyt. Kyllä heillä oli pari viikonloppua vapaata ja siinä se. Ehkä voisin tutustua Liamin tyttöystävään. Tai tyttöystävä ja tyttöystävä, olin saanut vähän vihiä, että pari solmisi avioliiton aika lähiaikoina.
" Mä voisin alottaa opiskelut ja hakea vaikka sinne joukkueeseen pelaa. Sitten kun sä palaat, sä et todellakaan enää pärjää mulle jalkapallossa!" Hymähdin ja tökkäsin vieressäni röhnöttävää miestä kylkeen. Niall heitti minulle katsotaanpa vain - katseen.
" Heidi nyt parasta päälle, me lähetään syömään?" Ni käskytti ja taputti käsiä naamani edessä napakasti yhteen. Hätkähdin haavemaailmoistani ja katsahdin tietokoneen ruudun ylitse poikaystävääni.
" Häh, miks?" Kysyin hämmästyneenä. Mieste seura oli tehnyt minut astetta hitaammaksi ja typerämmäksi.
" No oisko vaikka siks, että ois sillee ihan kiva viettää nää meidän viimeset illat yhdessä jollain vähän erikoisemmalla tavalla?" Mies lässytti näsäviisaasti. Muljauttelin silmiäni. Sillätavalla ihan hyvä idea, vaikka se olikin Niallin päähänpisto.
" Monelta se pöytävaraus alkaa?" Kysyin, sillä tiesin poikaystäväni varanneen pöydän. Hänen mieleensä oleviin ravintoloihin ei pahemmin päässyt syömään, ellei varannut pöytää viikkoa etukäteen. Itse olin ehkä vähän vaatimattomien paikkojen ystävä. Vähän ihmisiä, hyvä tunnelma ja ystävällinen palvelu. Ehkä olisi kuitenkin minunkin aika alkaa käyttäytymään kuin Niall Horanin tyttöystävän kuului käyttäytyä.
" No joskus tunnin päästä, mutta voidaan me mennä myöhemminkin", Ni kertoili. En tiedä missä vaiheessa minusta oli tullut niin naisellinen. Aloin samantien pohtimaan mitä laittaisin päälleni tai miten asettelisin joka ilmansuuntaan sojottavat hiukset. Ehkä nyt kun oli hetken elänyt joka tytön haavemaailmassa, minuun oli kohdistunut tietyt paineet ja vaatimukset. Jos kysyisin poikaystävältäni suoraan asiasta, hän todennäköisesti kehuisi minut maasta taivaaseen, mutta eikö se ollutkin poikaystävän tehtävä? Hymähdin ja sydäsin uhkaavilta näyttävät masentavan harmaat tunenpilvet syrjemmälle ja hyppäsin ylös. Turhaan minä stressasin. Riitin Nialille ja se oli tarpeeksi. Sillä hyvä.
