that one night

part twenty-five

Harryn näkökulma

"Siitä eilisestä suudelmasta, tarkoittaako tää sitä että sä haluaisit kokeilla edes tätä meidän juttua?" kysyi Niall.

"Mä en oo ihan varma-" aloin empimään, mutta Niall keskeytti minut.

"Me voidaan edetä toooosi hitaasti! Niiku ihan vaa kokeiltais?" hän sanoi ujosti katsoi minua silmiin hymyillen vaimeasti.

Mietin, oliko minulla enää mahdollisuutta päästä tästä tilanteesta pois hienovaraisesti. Niall jatkoo silmiini katsomista. Hän näytti koiranpentuilmettään, enkä millään keksinyt tietä ulos tästä tilanteesta. Niimpä huokaisin syvään ja Niall riemuissaan halasi minua, jonka jälkeen suuteli minua.

Olimme tällä hetkellä lentokoneessa matkalla takaisin Yhdysvaltoihin. Istuimme Niallin kanssa vierekkäin, Liam ja Louis edessämme ja Zayn takanamme.

Suudelmamme jatkuttua Liam kääntyi katsomaan meitä ja virnisti. "Meillä on ilmeisesti täällä uusi uunituore pariskunta."

Käännyin katsomaan häntä ja tunsin kuinka naamani punertui.

Louis kääntyi katsomaan meitä ja katsoi minua suoraan silmiin. Pystyin näkemään hänen kauniin sinisistä silmistään, ettei hän ollut sujut täman kanssa. Hänen pitäisi unohtaa menneet. En usko, että enää koskaan pystyisin luottamaan häneen sillä tavalla. En usko että pystyisin olemaan hänen kanssaan enää sillä tavalla. Haluan jättää kaiken sen taakseni. Kun vain ajattelen paria viime vuotta, en pysty edes uskomaan kuinka naiivi olen ollut.

Olen onneksi vihdoin tajunnut, että minä ansaitsen parempaa kohtelua, kuin miten Louis kohteli minua.

Ja vaikka kuinka nyt uskottelen itselleni, kuinka minun on parempi olla ilman häntä, en minä koskaan unohtaisi viettämiemme iltoja, enkä niitä hetkiä, kun minusta tuntui, että olisin hänen ainoansa.

Hymähdin Louisille, jonka jälkeen otin Niallin kädestä kiinnija puristin sitä hennosti. Aivan kuin olisin yrittänyt viestittää Louisille, että nyt se oli virallisesti ohi meidän välillämme. Olen jatkanut elämääni ilman häntä rakastajanani, vaan yhtenä parhaista ystävistäni.

Vaikka ajatus tuntui lähes mahdottomalta, oli minun edes pakko yrittää.

Louis katsoi käsiämme, sen jälkeen hän katsoi Niallia ja sitten vielä minua. Pystyin selvästi aistimaan sen, ettei hän ollut ollenkaan tyytyväinen tilanteeseen.

Sitten Louis kääntyi takaisin oikeinpäin ja jatkoi jonkin lehden selailua.

Olin hieman pettynyt hänen reaktioonsa, hän ei sanonut sanaakaan.

_

_

_

Laskeuduttuamme Seattleen suuntasimme heti kiertuebussiimme, jolla suuntasimme areenalle. Koska kello kuitenkin oli vasta 11 aamupäivällä, päätimme lähteä kaupunkiin muutamaksi tunniksi. Meidän ei tarvitsisi olla areenalla ennen kolmea, jolloin meillä on soundcheck.

Lähdimme kaikki viisi kohti kaupungin keskustaa. Autossa ei juuri kuulunut puhetta, vaan kaikki keskittyivät omiin ajatuksiinsa.

Matka areenalta kaupungin keskustaan ei onneksemme kestänyt kauaa. Nousimme autosta ja sovimme kuljettajan kanssa, että tulisimme samaan paikkaan noin puoli kolmen aikoihin. Sen jälkeen olimme enää vain me viisi seisomassa tuntemattoman kaupungin keskustassa.

"Onko teillä nälkä? Mulla ainakin on. Mennään etsimään joku kiva ruokapaikka." Zayn sanoi ja lähti kävelemään suoraan katua pitkin. Kohautin olkiani ja mutisin myöntävän vastauksen ja lähdin hänen peräänsä.