that one night

part seventeen

Harryn näkökulma

Totta puhuen koko loppu päivä meni päin helvettiä.

Onnekseni Louis ei ollut edes yrittänyt puhua minulle sen kohtauksen jälkeen. Minusta tuntuu, että tarvitsimme nyt pitkän loman toisistamme.

Tinley Parkin jälkimmäinen konsertti oli suoraan sanottuna mennyt päin persettä. Unohtelin sanoja, enkä oikein tahtonut pysyä nuotissakaan. Onneksi se oli jo nyt ohi. Minun ei tehnyt mieli ottaa yhtäkään kuvaa enää sen konsertin jälkeen, mutta minkäs teet. Nämä tytöt- ja pojat, olivat maksaneet itsensä kipeiksi, että saisivat tavata One Directionin.

Olin miettinyt sitä, missä lomani viettäisin ja tulin siihen päätökseen, että lennän itsekkin Englantiin tauon ajaksi. Mitä minä täällä Yhdysvalloissa yksin tekisin? Olisinhan tietysti voinut olla Luken, Ashtonin, Michaelin ja Calumin kanssa, ta vaikka Loun ja Luxin kanssa, mutta minulla oli muutenkin ikävä äitiäni, joten päätin palata kotiin.

Lentoni lähtisi vasta aamulla, joten viettäisin vielä tämän yön kiertuebussissamme. Olin itse asiassa alkanut pitämään tätä kapeaa punkkaani ihan kotoisana. Uneni silti katkeilisi, jos olisimme yön liikkeellä, mutta se ei enää häirinnyt minua niin paljoa.

Kännykkäni kello näytti puolta kahta aamuyöllä ja minulla oli jano. Tämän peiton alla oli kuitenkin niin lämmin, etten millään halunnut lähteä sen alta. Haukottelin pari kertaa, ennen kuin heitin jalkani punkan laidan yli ja hieroin silmiäni. Nousin seisomaan ja lähdin unenpöpperössä kävelemään kohti keittiötä. Ohitin olohuoneen matkallani keittiöön, missä Liam ja Niall näyttivät katsovan vielä televisiota.

Kävelin pieneen keittiöön ja otin lasin yhdestä kaapista. Avasin jääkaapin oven ja otin sieltä yhden lähdevesi pullon, josta kaadoin itselleni hiukan kylmää vettä. Lähdin tajuamattani kävelemään kohti olohuonetta, jossa Liam ja Niall katsoivat jotain elokuvaa.

Löntystin Niallin viereen sohvalle ja istahdin paikalle. Kulautin loput vedet kädessäni olevasta lasista suuhuni, puolet vedestä kuitenkin kaatui minun päälleni, eikä suuhuni. Niall katsoi nauraen vierestä, kun minä vain toinen silmä auki kaadoin vettä suuhuni. Katsoin häntä auki olevallani silmällä ja tarkoituksella kaadoin vähän vettä lasistani hänen päälleen.

"Hei! Mitä sä teet?" hän kysyi huvittuneena.

"En mitään." mumisin ja nojasin vasten hänen olkapäätään. Suljin toisen silmänikin ja asetin lasin varovasti lattialle sohvan viereen. Sen jälkeen siirsin kättäni ja nyt molemmat käsivarteni olivat kietoutuneena Niallin käsivarren ympärillä ja pääni lepäsi hänen olkapäällään.

"Missä Zayn ja L-" sanoin ja haukottelin välissä, "o-ouis on?" kysyin ääneni väpättäen.

Hetken hiljaisuuden päästä Liam vastasi toiselta sohvalta, "Varmaan jo lentokoneessa matkalla Yorkshireä."

"Miksi?" havahduin ja avasin silmäni.

"Ne halus olla huomis illaksi Englannissa." Liam sanoi ja kohautti olkiaan.

"Mäkin sitte päätin lähteä takas Englantiin. Ei mulla oo täällä mitään tekemistä yksin." informoin heitä ja suljin silmäni uudestaan, ennen kuin etsin paremman asennon nojautuneena Nialliin.

"Aijaa, taidetaan mennä samalla koneella sitten." Liam sanoi ja sitten hiljeni.

"Onko Denise jo sairaalassa, Niall?" mumisin vasten hänen olkapäätään.

"Ei, mutta laskettu aika lähenee." hän vastasi hieman hermostuneena.

"Miltäs tuntuu se, että susta tulee kohta setä?" kysyin ja yritin kuulostaa innokkaalta. En varmaan kuitenkaan onnistunut. Olin liian väsynyt tälläiseen.