31. Puuhapöytä

124 10 0
                                    


kello 04.00. havahdun ja suuntaan katseeni televisio tasolla olevaan digitaali kelloon.

olemme nukahtaneet Ollin kanssa sohvalle. kerkeän ajattelemaan vain mistä saisin viltin peitoksi sillä on vähän kylmä mutta samalla Olli herääkin.

Olli: siirrytäänkö mun huoneeseen?
hän katsoo minua unisilla silmillään ja kysyy matalalla äänellä.

minä (Aleksi): joo mennään.
vastaan ja hieraisen vähän toista silmääni.

kipitämme peräkkäin kohti oikeaa sänkyä. Olli kirjaimellisesti kaatuu sinne ja nukahtaa sillä samalla sekunnilla siihen paikkaan.
kömmin itse peiton alle, käännyn Olliin päin ja ummistan silmäni.

9.00 Joonas.
näkyy Ollin välkkyvällä puhelimen näytöllä. miten kello on jo 9.00 minusta tuntuu että olisin yöllisestä heräämisestä nukkunut 15min.

Olli ei näytä heräävän soittoon joten pohdin vastaanko vai sammutanko puhelimen. päädyn kääntämään näytön alas päin ja painan kasvot takaisin tyynyyn.

"muruuu"
kuulen lepertelyä ja tunnen pehmeän mutta kylmän sormen kasvoillani.

vedän peittoa kasvojen eteen mutta avaan samalla silmät. kun poistun omasta peitto kotelostani nään Ollin vaihtamassa vaatteita.

minä (Aleksi): paljon kello on?
kysyn sillä en jaksa kääntyä niin että näkisin seinäkellon.

Olli: 12.00. Joonas soitti meitä taas niille soitteleen. sanoin että tullaan. kai säki haluut?
hän kysyy samalla kun kääntyy minuun päin askarrellen hupparinsa naruista rusettia.

minä (Aleksi): joo tietty! onks meillä kiire?
vastaan iloisena päivän ohjelmasta.

Olli: no ei mut lupasin vajaa tunnin päästä oltas sielä.

jään vielä lojumaan sänkyyn mutta saan itseni raahauttua ylös kun Olli saapuu huoneeseen leivän kanssa ja on heittämässä sitä minulle.

Olli: Matela's special mössö leipäää.
Olli esittelee luomuksensa.

nauran ja alan syömään leipää samalla todeten että minulla olikin vielä edellis päivän päivä vaatteet päällä.

[timeskip siihen ku pojat on matkalla Porkolle]

Olli: unohin ehkä sanoo muuten mutta se Joel on tulossa kans Porkolle. se joka houstas niissä kotibileissä.

minä (Aleksi): aa ö okei.
vastaan vähän jännällä äänensävyllä vahingossa.

Olli: kai se on ok? voidaan lähteä sit kyllä vaan jos sanot.

minä (Aleksi): joo on joo. ehkä se selvinpäin on iha jees tyyppi.
koitan vitsin tynkää tunkea vastaukseeni.

Olli: on se! mä lupaan. se siis laulaa nii aateltii et saadaa enemmän "bändiä" taas kokoon.
Olli naurahtaa aluksi ja tarttuu minua sitten kädestä kiinni.

Porkon ovi näkyy jo. olemme kävelleet yllättävän nopeasti. ennen kun avaamme oven putsaamme kengän pohjiamme ja Olli suunnittelee taas mitä parhaimman tervehdyksen.

Olli: älyhauskaa myöhästä joulua taloon!
hän huutaa kun minä astun eteiseen perässä tirskahtaen.

tällä kertaa Joonaksen vanhemmatkin ovat kotona. homma selviää siitä kun he kävelevät ulkovaatteet päällä eteiseen meitä vastaan.

Joonaksen äiti: ai heippa, Olli pitkästä aikaa! ja ilmeisesti myös Joonaksen toinen kaveri.
hän kurkistaa minuun Ollin selän taakse.

Olli: joo tässä on Aleksi. mun poikaystävä.
Olli esittelee ylpeänä ja sieppaa minut kainaloonsa.

aina yhtä hyvän kuuloinen. mietin itsekseni.

Joonaksen äiti: no mukavaa että teitä on nyt sitten vähän isompi porukka! me oltii just lähössä päiväks asioille nii saatte ihan rauhassa meuhkata täällä.
hän hymyilee samalla kun on suunnistamassa omia kenkiään kohti.

kävelemme Joonaksen huoneeseen vierekkäin. minä edelleen Ollin kainalossa. ovi on auki ja näemme myös Joelin.

Joonas: moiiii.
kikkarapää tervehtii meitä reippaasti.

Joel: jou!
kuuluu toisesta sängyn kulmalta.

Joonas: nii Joel, täs on Aleksi. Ollin poikaystävä. ja no nii muuteha me kaikki tunnetaanki.
hän esittelee ja naurahtaa perään.

Joel: joo nii muistanks mä ihan väärin vai ollaanks me ohimennen joskus nähtykki?
hän osoittaa kysymyksensä minulle.

en viitsi kotibileistä mainita mitään mutta vastaan myöntävästi.

Olli: joo no aletaanks me heti tsiigaa mitä saadaan aikaan!
hän innostuu ja niin me kaikki muutkin.

soittelemme ensin pari kokonaista biisiä ja muutamia pätkiä mitä kaikki osaavat.

Joelin ääni toimii tosi kivasti tässä. mietin ja en voi olla hymyilemättä koko soittamisen ajan. Olli vilkuilee välillä minuun päin ja väläyttää myös leveän hymyn.

otin mukaan Ollin antamat kapulat. super hyvät. esittelen niillä jopa muutaman pyörittely tempun mitä olen tylsyyttäni harjoitellut.

Joel: hei mitä sanotte ku mul olis tämmönen tosi tosi raakile biisin alotus mitä oon ite vähän kirjotellu ja miettiny miten siihen toimis basso, kitara ja rummut. kokeillaanko? haluuks Aleksi rummuilla mennä vai keksitäänkö sulle nyt lennosta tolla puuhapöydällä tekemistä.
hän katsoo minua.

minä (Aleksi): no mä voin eka ainaki niitä rumpuja soittaa ja sit jos sujuu hyvi nii katotaa vaik sitte niitä sampleja.
ehdotan ja asetun rumpujen taakse istumaan.

Joelin biisin nimi on "Save me". ihme moni taikuri se kyllä on. ite kirjottanu koko biisin ja osannu siihen sovituksiaki vähän miettiä. ja tietty laulaa. mietin itsekseni.

saamme biisin yllättävän hyvin toimimaan. emme nyt kuitenkaan kokeile sampleja yhdistää hommaan. sovimme ehdottomasti lisää treenejä tällä kokoonpanolla. Joel kyllä jotain puhu Tommistakin että se vois rumpuja tulla soittelee meijän kaa.

siirrämme yhdessä viimeisenä vielä sample padia lähemmäs rumpuja ja soitamme pari kokonaista biisiä niin että soitan vuorotellen sampleja ja rumpuja. minua kyllä vähän naurattaa hyppelyni rumpujen ja samplen välillä mutta ihan hyvin se toimii. sivusilmällä nään että Ollillakin on hauskaa. hymyilemme toisillemme aina kun katseemme kohtaa.

Sanoja: 801

taas kävi välillä vähä jotai aivo katkoksia et osa kohdista ainaki on vähä ehkä epäselviä mut koittakkee kestää xdd

Voiks tää mennä näin? -OleksiWhere stories live. Discover now