Olli meni käymään vessassa kun laitoin takkia päälleni. hän kuitenkin lupasi tulla saattaamaan minut terassille sillä halusi itsekkin vähän raitista ilmaa. en pyytänyt sitä mutta hän vaati tulla mukaani enkä pistänyt vastaan.
oli jokseenkin kiusallista vain seistä ja odottaa kun Olli sitoi vanssiensa kengännauhoja. emme puhuneet mitään. emme tunteneet toisiamme. menin edeltä ovesta. vilkaisin taakseni ennen ensimmäistä rappusta ja Olli oli juuri sulkemassa ovea. astuin ensimmäiselle portaalle ja toiselle. kolmannella onnistuin jälleen tumpeloimaan. portaikko oli jäinen mutta koska ulkona satoi hiljalleen lunta oli sen päällä jo pieni hento kerros. luistelin siinä varmasti tyylikkäästi ja kaikin voimin yritin estää kaatumista. lopulta sain valkoisen kaiteen tolpasta kaksin käsin kiinni.
kuulen takaani tirskahduksen. käännyn katsomaan ja kieltämättä itseänikin naurattaa.
Olli: anteeks ei ollut tarkotus toi vaan näytti vähän, no huvittavalta. oohan nyt varovainen.
vastaan hymyllä. tällä kertaa se on jopa aito ja yllättävän leveä.
Olli kävelee myös rappuset alas ja pysähdymme siihen. akwardisti vierekkäin. tai ehkä se oon vaan mä. tosin Ollikaan ei vaikuta erityisen sosiaaliselta. eikä se mua haittaa.
Olli: olitko sä tuola yksin? Olli aloittaa keskustelua.
minä (Aleksi): joo. en mä yleensä mee minnekkään etenkään yksin. mutta ei mulla niin paljoa oo kavereitakaan että niiden kanssa missään tulis riekuttua. vastaan ja katselen vaaleanharmaita lapasiani. miettien samalla oliko tuo sekava lause.
päätän jatkaa keskustelua ja yllättyä siitä itsekkin.
minä (Aleksi): sä olit vissiin isomman porukan kanssa?
Olli: joo Joonaksen kanssa me tultiin, mutta tunnen myös Joelin ja kun sillä oli muutama kaveri siinä sen kanssa jo valmiiks nii oltiin isossa porukassa lopulta. tänään ei vaan tosin ollu mikään känni fiilis. tai tiedätkö, ei tehnyt vaan mieli juoda. Olli tirskahtaa ja liikuttelee jalkojaan lumen päällä.
minä (Aleksi): joo sama homma. vesi linjalla mentiin. sanon hiljaa ja katselen Ollin jalkojen liikettä. kävelytielle näkyy kauniisti täysikuu ja se valaisee hyvin sillä talon pihavalot eivät ole päällä. talon sisältä kuuluu vieläkin melua. koskahan naapurit tulevat valittamaan mietin itsekseni. tosin ehkä yhdessä talossa Joelin talon lisäksi näkyy valoa. siinä me nyt seisomme hennossa lumisateessa edelleen. tilannetta on vaikea kuvailla. tosin tunteeni heittelevätkin ehkä aika paljon vaikka tilanne pysyykin samana. päällimmäisenä rauha.
sanoja: 331
YOU ARE READING
Viimeiset tähdet taivaalla
Fanfiction"jos sä nyt lähet älä tuu enää takas!" "muru, mennäänkö kattomaan tähtiä tänään?" "sun syli on lämmin" Kaksi herkkää teinipoikaa tapaa kotibileissä ja sieltä heidän matkansa jatkuu kahdestaan pitkälle yöhön. Kliseisestä alusta lähtee monikäänteinen...
