Ollin nk.
sain kysymykseen yllättävän vastauksen. tai jokseenkin suoran. koitan näyttää mahdollisimman neutraalilta edelleen vaikka en mitään heti enää sanonutkaan. sisälläni lenteli perhosia. miksi ihmeessä. en tiedä.
minä (Olli): mäkin tykkään musiikista. ja olen myös homo. mutta vuoden vanhempi. vastaan ensin ehkä ilmeettömästi mutta kaksi viimeisintä oli vähän yllättäviä jatkeita itsellenikin. ilmeeni tosin niiden aikana muuttui hymyileväksi ja vähän jopa naurahdin. tuskaisesti, mutta naurahdin. jäin odottamaan Aleksin reaktiota.
ensin hän naurahti mutta näytti samalla rennommalta kuin minä. molemmat olimme kyllä varmasti yhtä punaisia ja yllättyneitä vähän kaikesta.
Aleksi: millaisesta musiikista sä tykkäät? hän tarttui onneksi tähän asiaan sillä en tiedä olisinko kestänyt sitä hiljaisuutta enää pidempään.
minä (Olli): no tykkään metallista ja rockista ja silleen aika monipuolisista enimmäkseen bändeistä. soitan kitaraa ja välillä bassoa. se kyllä kiehtoo mua vähän enemmän, basso siis mutta omaa ei vielä ainakaan löydy. Joonaksella on basso niin sen kanssa mä oon sitä rämpytelly.
voisin jatkaa musiikista puhumista vielä pidempäänkin. se tuntui luontevalta ja laski akwardius tasoa onneksi huomattavasti.
Aleksi: mulla on sama musiikki maku, luulisin ainakin genrejen perusteella, mutta mä oon enemmän rumpujen kanssa toilaillu. tai soitellu mutta toilailu sitä hommaa välillä ainakin enemmän kuvaa. hän toteaa ja katsahtaa minuun vähän hymyillen. se on söpöä. se en ollut sitten minä joka noin ajatteli.
aikaa on mennyt ehkä vajaa tunti. ollaan puhuttu lähinnä niistä bändeistä mistä tykätään. ja totta tosiaan meillä oli monta yhteistä lempparia. muunmuassa Nirvana ja Pink Floyd. en ole kaivannut puhelinta yhtään mutta nyt tuli fiilis että voisin viesti tilanteen nopsaa vilkaista. vaikka mitäpä sinne näin lähempänä puoli viittä yöllä olisi tullut. ehkä Joonakselta jotain huvittavia känni viestejä. rakkauden tunnustuksia hänen naapuriansa Nikoa kohtaan sunmuuta. toivottavasti hän ei mitään sen hullumpaa kuitenkaan ole mennyt tekemään ja on muutenki saanut jonku kaverin ettei tyyliin kuole tukehtumalla omaan oksennukseensa tai jotain. en ehkä yllättyis, ollaan tunnettu Joonaksen kanssa 6 vai 7 luokalta asti. en muista itsekkään enää kunnolla kun sen hölmön kanssa on tullu aikaa vietettyä niin intensiivisesti nää kaikki vuodet.
katson ympärilleni ja totean että puhelimeni ei ole lähettyvillä. jäi siis alakertaan takin taskuuni. luulisin.
minä (Olli): mun puhelin tais jäädä mun takin taskuun. mä käyn hakemassa sen mutta missä se mun takki olikaan? kysyin koska en nähnyt mihin Aleksi ne takit dumppasi.
Aleksi: no mä voin tulla näyttämään kun ne on jossain niistä eteisen kaapeista.
nostamme samaan aikaan perseemme ylös ja annan Aleksin lähteä edeltä kohti alakertaa.
sanoja: 385
YOU ARE READING
Viimeiset tähdet taivaalla
Fanfiction"jos sä nyt lähet älä tuu enää takas!" "muru, mennäänkö kattomaan tähtiä tänään?" "sun syli on lämmin" Kaksi herkkää teinipoikaa tapaa kotibileissä ja sieltä heidän matkansa jatkuu kahdestaan pitkälle yöhön. Kliseisestä alusta lähtee monikäänteinen...
