7.00. kirkas näyttö tuntuu sokeuttavan uniset silmäni. Olli ei taaskaan herää herätykseen. napautan puhelimen näyttöä kerran jotta hirveä hälytys ääni lakkaa. nousen istumaan sängyllä. hyi, peiton ulkopuolella on kylmä. ihoni värähtelee. vetäisen peiton äkkiä takaisin ikäänkuin viitaksi päälleni. tartun tummanharmaaseen verhoon ja vedän sen pois pienen ikkunan edestä. yksi pihavalo palaa. muuten ulkona on pimeää. niin pimeää että nään ikkunasta peilikuvani.
Olli säpsähtää hereille.
Olli: ollaanko me jo myöhässä lentokoneesta? hän kysyy.
minä (Aleksi): mihis sä oot sillä lentokoneella lähössä? nauran Ollille sillä hän selvästikkin näki jotain unta ja on vieläkin unen ja todellisen maailman rajalla.
Olli: en mä tiedä. mä meen nyt selvittämään. hän murahtaa ja kaatuu takaisin makuu asentoon sulkeakseen silmänsä.
nauran Ollille edelleen.
minä (Aleksi): ikävä kyllä joudun keskeyttämään sun lentoharjotukset kun me sovittiin se aamupala sun vanhempien kanssa. kerron hänelle.
Olli: ainiin! hänen silmänsä aukeavat salaman nopeasti.
olemme nopeita laittamaan itsemme valmiiksi aamiaiselle sillä eihän meidän tarvitse edes mitenkään erityisen hehkeiltä näyttää.
saavumme keittiöön ja huomaan samantien myös Ollin vanhempien ajatelleen samalla tavalla. Ollin äiti on jo kerennyt käymään suihkussa. hänen hiuksensa ovat sotkuisella nutturalla ja hänellä on yöpuvun päällä kylpytakki. erikoinen valinta mutta varmasti mukava. Ollin isällä taas on karvatossut jalassa ja silkkinen kokoyöpuku. ihan kun jostain kliseisestä lasten sadusta, mietin. pirteästi meille kuitenkin toivotetaan hyvät huomenet.
Ollin äiti: noh, mitäs teille molemmille kuuluu Ollin äiti avaa keskustelun kun istumme pöydän ääreen.
pöytään on katettu kolmea eri kahvi vaihtoehtoa, korillinen erilaisia leipiä, vesimeloonia ja ananasta ja varmaan 15 eri leipä täyte vaihtoehtoa.
Olli: mitäs meille, päällisin puolin ja yleisesti oikein hyvää.
Olli kerkeää jo vastaamaan samalla kun minä pohdin aamun kahvivalintaani.
minä (Aleksi): joo, eipä me mitään kovin ihmeitä olla tehty nyt kun lomakin on.
saan kuitenkin jotain sanottua jotta en vaikuta liian ujolta.
Ollin isä: joko Olli on esitellyt sut Joonakselle? ja miksei muillekkin kavereille. minulle osoitetaan kysymys.
minä (Aleksi): joo on! ollaan käyty soittelemassa Joonaksella. ja on sielä pari muutakin kaveria pyöriny. meillä on ollu tosi hauskaa. hymyilen samalla haukaten leivästäni ensimmäistä palaa.
Olli: vois kyl laittaa Joonakselle tänään vaik viestii et koska taas saadaa porukka kasaan
Olli ehdottaa katsoen minuun.
Keskustelumme etenee aika samalla kaavalla kun isäni kanssa aamiaisen lomassa. nyt tosin Ollin ja minun roolini ovat vaihtuneet tietenkin.
VOCÊ ESTÁ LENDO
Viimeiset tähdet taivaalla
Fanfic"jos sä nyt lähet älä tuu enää takas!" "muru, mennäänkö kattomaan tähtiä tänään?" "sun syli on lämmin" Kaksi herkkää teinipoikaa tapaa kotibileissä ja sieltä heidän matkansa jatkuu kahdestaan pitkälle yöhön. Kliseisestä alusta lähtee monikäänteinen...
