tein tosi nopean pika siivouksen harmaalle laminaatti lattialleni ja ennen kun menin takaisin huoneeseeni päätin käydä vielä vessassa jotta saisin vähän ajattelu aikaa. oli muuten helvetin huono idea kysyä täysin randomia ihmistä yökylään. ei ikinä enään tällaisia tempauksia. voisimpa karata vaikka ikkunasta vielä. mä mietin varmaan loppu elämäni miten mä koskaan päädyin tähän. missä mielenhäiriössä. en tiedä.
Olli oli istutunut lattialleni. nyt kun tilaakin oli. tai siis ei mun huone niin pieni ole mutta sellainen että ei sielä mitään akrobatiaa lattialla mahtuisi harrastamaan.
istuin itse sängylle mustan päiväpeittoni päälle. päiväpeitto tosin on lähinnä mytyssä heitetty siihen aamulla puoli huolimattomasti.
minä (Aleksi): voit sä tännekkin istumaan tulla. tai siis ajattelin vain että on ehkä mukavampi kuin kylmä lattia. ei vittu sä saat itses kuulostamaan todella ahdistavalta ihmiseltä, mietin samalla sekunnilla kun tuon olin sanonut.
Olli: joo no kyllä mä tässä pärjään. hän hymähtää ja hymyilee ujosti.
en katso Ollia. alan nyppimään lakanoitani jotka osittain pilkottavat päiväpeiton alta. onneks mulla ei just nyt ollu mitään noloja spiderman lakanoita vaikka oon kyllä aika varma että Olli ja kaikki muutkin pojat omistaa semmoset läpi elämän. nyt ne oli ihan normaalit kuviottomat harmaat lakanat. se niiden nyppiminen oli vähän sellainen panikoinnin purku keino kun en tiennyt miten tässä tilanteessa nyt kuuluis tehdä. tai siis varmaan keskustella niitä näitä mutta en tiedä olisko mun parempi olla hiljaa vain loppuilta kun sellasia settejä on nyt jo päässy mun suusta että en varmaan hyvien kavereidenkaan kanssa puhuis noin. yllättäen kuitenkin tuo toinen teki keskutelun aloituksen.
Olli: okei no kerro jotain itsestäs.
vähän jopa hätkähdän tuota. se oli jotenkin mutkaton ja vilpitön kysymys puettuna toteamuksen muotoon. yhtäkkiä huomaan jo vastaavani tuohon.
minä (Aleksi): noo olen Aleksi ja täytin aika vasta 16. [tää ei kuulu keskusteluun mutta muistutuksena siis että tarinassa eletään nyt alku joululomaa] tosiaan tykkään musiikista ja olen homo. HELVETTI tuo viimeinen tuli vahingossa. ikinä en ole kellekkään sitä näin ensimmäisten asioiden joukossa kertonut. mitä vittua mä taas ajattelin. en mitään. en kertakaikkisesti yhtään mitään. tunnen kun kasvoni valahtaa samantien punaiseksi enkä edes tuon jälkeen kykene jatkamaan keskustelua. kukaan ei ole näin helvetin kiusallinen ihminen. nyt jos joskus on kuopan kaivamisen aika.
sanoja: 347
VOUS LISEZ
Viimeiset tähdet taivaalla
Fanfiction"jos sä nyt lähet älä tuu enää takas!" "muru, mennäänkö kattomaan tähtiä tänään?" "sun syli on lämmin" Kaksi herkkää teinipoikaa tapaa kotibileissä ja sieltä heidän matkansa jatkuu kahdestaan pitkälle yöhön. Kliseisestä alusta lähtee monikäänteinen...
