Ollin nk.
Sisällä huomasin etten voinut jättää tuota sympaattista blondia. minun oli pakko kävellä perään. halusin tietää hänestä jotain. tutustua. ei yhtään minun tapaistani, tiedän. normaalisti olen sulkeutuva ja hiljainen. hymyily ei myöskään kuulu tapoihini. tämä blondi sai sen vain aikaan. en tiedä miten helvetissä. en osaa sanoa haluanko tästä tunteesta eroon. helpottaisi jos osaisin nimetä sen ensin.
kun tämä poika halauksessa puristi minua se tuntui kun olisi saanut pienen murtuman kuoreeni. en tiedä miten siihen pitäisi suhtautua. sitäpaitsi hänhän halasi minua koska häntä ahdisti. mutta miksi silti minua? no varmaan siks kun mä siihen paikalle satuin. hänkin vaikuttaa ujolta. sisäänpäin suuntautuneelta. pidän siitä. haluan saada jotain irti. ei, tämä ei kuulosta enää normaalilta, olen tulossa selvästi kipeäksi. äkkiä kotiin ja nukkumaan ajattelen.
mietin siinä kävellessämme mitä kehtaisin sanoa. tai kysyä. vai pitäisikö vain katsoa häneen ja hymyillä. ei, se olisi todella kiusallista. luulisin. tai ainakin leffoissa se aiheuttaa myötähäpeää. hetken päästä keksin kysyttävää. aika tärkeääkin sellaista.
minä (Olli): sä ehkä tiedät mun nimen tai en tiedä muistatko mutta jokatapauksessa mikä sun nimi on? mä en oo tainnu kuulla sitä.
Aleksi: aa joo mun nimi on Aleksi. hän hymähtää ja ihan kuin vähän naurahtaisi. silleen ei pahalla eikä nyt varmaan siksikään että tuo olisi ollut mikään erityisen hauska kysymys. se oli neutraali naurahdus. tulkitsen Aleksia.
Aleksi: ja sä olit Olli? eikö? hän katsahtaa minuun päin lievän hymyn saattelemana.
minä (Olli): kyllä vain. vastaan ja hymyilen vähän. jälleen kerran. en tiedä miksi. mikä sai minut jälleen tekemään sen.
en tiedä minne minun pitäisi katsoa siinä kävellessämme. maa tuntuu käyvän jo tylsäksi. jos tuijotan kokoajan menosuuntaamme eteenpäin vaikutan psykopaatilta ja jos katson Aleksiin kokoajan vaikutan edelleen psykopaatilta. käsilläni alkaa tulemaan viileä. en tiedä minne hukkasin hanskani. olikohan minulla edes sellaisia. no Joelilta ne varmaan löytyy. haluaisin vetää myös takin huppuni päähän sillä ulkona sataa lunta edelleen. en kuitenkaan voi tehdä sitä sillä vaikuttaisin välinpitämättömältä. miettiiköhän Aleksi parhaillaan yhtä paljon kuin minä, mietin. en ole ehkä suunnitellut aivan loppuun asti kaikkea. joudun matelemaan vielä omaankin kotiin Aleksin saattamisen jälkeen. yhtäkkiä minun tekee mieli käydä tielle makaamaan meritähti asentoon ja jäädä siihen. tuo oli kyllä niin känni ajatus että joinkohan mä sittenkin jotain mut en vaan muista sitä.
sanoja: 356
BINABASA MO ANG
Viimeiset tähdet taivaalla
Fanfiction"jos sä nyt lähet älä tuu enää takas!" "muru, mennäänkö kattomaan tähtiä tänään?" "sun syli on lämmin" Kaksi herkkää teinipoikaa tapaa kotibileissä ja sieltä heidän matkansa jatkuu kahdestaan pitkälle yöhön. Kliseisestä alusta lähtee monikäänteinen...
