Frendizone Pt. 2 (Oleksi)

272 21 0
                                    

Aleksi

Huoneen valtaa syvä hiljaisuus. Olli tuijottaa minua hämmentyneenä, mutta en aio toistaa sanomaani, sillä olen nöyryyttänyt itseäni jo ihan tarpeeksi. "Aleksi mitä sä sanoit?" Olli kysyy hetken hiljaisuuden jälkeen. Pudistan päätäni ja painan katseeni lattiaan. Poskiani kuumottaa sekä silmiäni kirvelee ja haluaisin vai pois koko tilanteesta. "Aleksi", Olli sanoo jo vähän kireän kuuloisena. Huokaan syvään ja katselen kaikkialle muualle kuin tuon silmiin.

"Mä sanoin, et mä tykkään susta enemmä ku frendinä", mutisen tuskin kuuluvasti. On taas hetken hiljaista ja lopulta nostan katseeni tuon silmiin. Tuo näyttää hämmentyneeltä, mutta samaan aikaan tuon katseessa on jotain muutakin, jota en tunnista. "Ja sä kerrot tän mulle nyt koska..?" hän kysyy. "Koska Joonas sano et jos en kerro nyt ni sit kadun sitä mun loppuelämän", mutisen ja näprään sormiani. "Mut mä taisin jo myöhästyä", sanon vielä hiljempaa. Olli huokaa ja taputtaa paikkaa vieressään. "Tuu tänne ni jutellaan kunnolla", hän pyytää.

Siirryn istumaan tuon viereen ja pönötämme siinä hetken hiljaa ennen kun Olli avaa taas suunsa. "Miks sä kerrot tän mulle just nyt ku kerroin sulle Mirosta?" hän kysyy ja katsoo minua. "Noku... En mä tiiä... Kai mä aattelin et voisit antaa mulle mahdollisuuden ennen Miroo... Tai ku aattelin et ku ollaa tunnettu kauemmin et voisit antaa mulle mahiksen ennen ku tutustut Miroon enemmä...", mutisen ja tajuan itsekin kuulostavani todella itsekkäältä ja typerältä. "Sori mä oon iha Idiootti, ethä sä ees tykkää must sillee", puuskahdan ja olen nousemassa taas ylös kun Olli tarttuu ranteestani kiinni.

"Et sä oo idiootti. Ja kyl mä tykkään susta, oon tykänny jo pidempään. Mut mun pitää ehk tottuu hetki siihe ajatukseen", Olli kertoo ja hymyilee pienesti. Nyökyttelen katse käsissäni ja Olli silittää hellästi selkääni. "Aleksi, kato mua", tuo pyytää ja nostan katseeni tuon silmiin. Katsomme toisiamme hiljaa, kunnes Olli nojautuu painamaan huulensa omilleni. Tuhannet perhoset alkavat lepattaa vatsassani ja kiedon varovasti käteni tuon kaulalle. Tämä on parempaa kuin yhdessäkään unessa tai haaveessa. Lopulta päädymme nukkumaan sängylläni lusikassa.

Olli

Time skip seuraavaan päivään studiolla

Istun bassoni kanssa studion sohvalla ja vaihdan siihen kieliä. Aleksi istuu koneensa ääressä kuulokkeet päässään täysin tietämättömänä ympäröivästä maailmasta. Hetken päästä Joonas istahtaa viereeni ja näyttää melkein räjähtävän uteliaisuudesta. "No?" hymähdän ja vilkaisen tuota sivusilmällä. "Mitä No?! Kerro ny miten eilinen meni", tuo puuskahtaa ja vilkaisen Aleksia varovasti, tarkistaakseni ettei tuo kuule mistä puhumme. "Nooh me päädyttiin pussailee ja nukkuu lusikassa", mutisen posket vähän punaisina. "Ja?" Joonas kysyy odottaen selkeästi jotain mahtavaa loppuhuipennusta, mutta sitä hän ei saa, sillä mitään muuta ei tapahtunut ja se vituttaa minua itseänikin.

"Ei mitään muuta tapahtunu", kohautan olkiani muka vähättelevästi. "No mitä ihmettä miks ei?!" Joonas älähtää ja käsken tuota olemaan hiljempaa. "Noku kyl se Miro juttu meni siihen täydestä, mikä vähän ehkä hävettää koska en ois halunnu valehdella sille. Mut siit näki kui mustasukkanen se oli ku viestittelin Mirolle... Tai siis sulle. Ja Joonas pliis älä enää ikinä lähetä mulle mitää dirtytalk viestejä", nyrpistän nenääni. "No pitihän sen keskustelun olla uskottava", hän kohauttaa olkiaan ja virnistää. Pyöräytän silmiäni ja jatkan sitten tarinaani. "No mut joo, sit ku oltiin menossa nukkumaan ni se yhtäkkiä vaa kerto et se tykkää musta enemmän ku frendinä ja sit me puhuttiin asiasta ja mä urpo menin sanoo et mun pitää viel miettii asioita", mutisen ja painan pääni käsiini.

"Olli mitä hittoo?! Tää oli tän koko suunnitelman pointti ja nyt sun pitää 'miettiä asioita'. Mitä sä nössöilet?" Joonas ihmettelee ja vaikuttaa turhautuneelta käytökseeni. "No en mä tiedä! Ehkä mä vaa pelkäsin et sit menetän sen kokonaan jos erotaan, enkä mä haluu sitä", ähkäisen ja Joonas huokaa. "Sä et voi ajatella tollasella tyylillä, elä vähän! Sitä paitsi me ei oltais täs tilanteessa jos oisit vaa voinu suoraan kertoo Alelle et tykkäät siitä, eikä meijän ois tarvinnu kehittää tällasta ihmeellistä suunnitelmaa", tuo hymähtää ja nousee ylös. "Mut onneks en ookkaa sä, ni ei tarvii tuskailla et miten hoidan tän tilanteen", hän kohauttaa olkiaan ja menee studion keittiöön luultavasti keittämään kahvia.

Huokaan syvään ja nousen sohvalta. Tökkään Aleksin olkaa hellästi ja tuo ottaa kuulokkeet pois päästään. "Voidaaks me jutella?" kysyn varovasti. Hymy Aleksin kasvoilta hälvenee, mutta tuo nyökkää ja lähdemme yhdessä ulos jotta saamme olla rauhassa. Ulkona istumme penkille ja Aleksi katsoo minua odottavasti. "Mä ööh... Mä haluisin pyytää sult anteeks yhestä asiasta...", aloitan vähän vaikena. "Okei...", Aleksin ääni on kysyvä, mutta nään tuon kasvoista että häntä jännittää. "Mä valehtelin sulle.... Ja tää on niin tyhmä asia ja mua hävettää tosi paljon ja....", takeltelen. "Kerro vaan, en mä suutu", tuo vakuuttaa ja laskee kätensä olalleni. "Ei oo ketään Miroo. Me keksittiin se Joonaksen kaa ku olin liian nössö kertoo sulle ite et tykkään susta. Aateltiin et jos tulisit tarpeeks mustasukkaseks ni ehkä kertoisit ite eikä mun tarvis", kerron nolona ja katson tuota varovasti silmiin.

Aleksin katsetta on vaikea tulkita, mutta ei tuo kovin iloiselta näytä. "Mä tiiän et mokasin, mut oikeesti tykkään sust iha tosi paljon ja pelkäsin vaa et pilaan kaiken jos kerron sulle. Joonas sai mut vakuuttuu siitä et sullaki on tunteita mua kohtaan ja sit kehitettiin tää iha typerä suunnitelma. Ja ei mun tarttee oikeesti mitään miettii, ku haluun olla sun ja vaan sun kanssa", vuodatan vähän paniikissa. Katson Aleksin kasvoja joista ei pysty tunnistaa mitään ilmettä. "Pliis sano jotain", pyydän itku kurkussa. Pian Aleksin kasvoille kuitenkin leviää hymy. "No eipähän tarvii ainakaan sit taistella sun huomiosta kenenkää muun kanssa", tuo virnistää ja kietoo kätensä kaulalleni.

Kiedon käteni varovasti tuon lanteille ja uskallan itsekin hymyillä vähän. "Haluisiks sä olla mun poikaystävä?" kysyn hiljaa ja silitän tuon kylkeä. "Haluisin", hän kallistaa päätään söpösti. Painan huuleni tuon huulille ja suutelemme siinä pihalla pitkään. Tai no niin pitkään, että Joonas alkaa huutaa ikkunasta meitä takaisin sisälle.

Lähdemme takaisin sisälle käsi kädessä. "Yhtä asiaa mä kyl vielä mietin", Aleksi hymähtää kiivetessämme portaita. "No?" kysyn ja silitän peukalollani tuon kämmenselkää. "Kenen kaa sä sit viestittelit eilen ku olin sun luona. Ku siin kyl selkeesti luki Miro", Aleksi pysäyttää meidät ja katsoo minua kysyvästi. "Joonaksen kaa. Olin vaa vaihtanut sen nimen Miroks et tulisit mustasukkaseks", hymyilen nolona. "Mitä te sit viestittelitte?" hän kysyy ja virnistää. "Ei mitään", vakuutan nopeasti. "Eiku kerro!" "En ikinä" "Jooko?" "Ei" "Saat palkinnon jos kerrot" "Ei silti" "Mä meen kysyy Joonakselta!", Aleksi uhkaa ja lähtee juoksemaan kohti studion ovea. Katson hetken hymyillen tuota ja pinkaisen sitten itse hänen peräänsä.

Sanoja:1054

Joo en tiiä oliks tää ny iha sellane part 2 mitä odotitte mut en yksinkertasesti keksiny mitää muuta😭😂

Pitfalls (bc one-shotteja)Where stories live. Discover now