Seuraavat viikot kiertueella kuluivat hitaasti ja kiusallisesti. Liam ja Zayn eivät puhuneet toisilleen lähes ollenkaan, ei paria sanaa enempää. Muut pojat alkoivat jo huolestua, oliko heillä riitaa? He yrittivät hienovaraisesti tiedustella Liamilta sekä Zaynilta erikseen asiasta, mutta kun eivät saaneet kumpaisestakaan irti puolta sanaa enempää, he jättivät asian sikseen.
Seuraava pitkä pysähdys oli Los Angelesissa, missä olisi useampia keikkoja. Hotelli ei tällä kertaa ollut yhtä ylenpalttinen kuin viimeksi, mutta keikkabussia parempi, ja lisäksi kaikilla oli tällä kertaa omat huoneet, joten kenelläkään ei ollut valittamista. Kun hotellin TV-tarjonta oli puolessa minuutissa katsastettu, päättivät pojat lähteä katselemaan hieman LA:n kuuluista yöelämää. Porukka kuitenkin hajosi pian, kun Liam ja Niall lähtivät tutkimaan shoppailumahdollisuuksia tähän kellonaikaan. Zayn, Louis ja Harry taas lähtivät käymään läpi muutamia yökerhoja.
Paria tuntia myöhemmin Niall ja Liam lähtivät jo takaisin hotellille päin ja kävellessään kohti sen sisäänkäyntiä, joka tällä hetkellä heidän tapauksessaan oli takaovi, Liam jäi viivyttelemään sen ulkopuolelle kujalle väittäen tarvitsevansa vielä hieman raitista ilmaa ennen sisään menoa. Pimeä, kostea kuja ei välttämättä tukenut täysin hänen selitystään raikkaasta yöilmasta, mutta Niall vain kohautti olkiaan, nyökkäsi ja katosi sisään. Liam nojasi hotellin tiiliseinään ja hengitti syvään yöilmaa, tai siis sitä ilmaa, mitä kujalla nyt sattuikaan olemaan.
Hän mietti kaikkea, mitä oli parin viimeviikon aikana tapahtunut. Eniten sitä yhtä suudelmaa, jonka oikeasti tapahtumisesta hän ei ollut täysin varma. Se saattoi hyvin olla hänen untaankin, miksi Zayn sitten oli myös välttelevä ja etäinen?
Hotellin takaovi aukesi vingahtaen ja, siinä paha missä mainitaan, ulos pöllähti Zayn toisessa kädessään tupakka ja toisessa sytytin. Hän oli selin Liamiin, eikä ilmeisesti ollut huomannut häntä. Poika sytytti tupakan ja sen palava pää hohkasi pimeässä. Toinen käsi hakeutui taskuun ja toinen vei tupakan huulille. Hän veti keuhkot täyteen rauhaa ja puhalsi sen sitten hitaasti ulos.
"Toi ei ole kauhean terveellistä, tiedäthän", Liam sanoi ja Zayn hätkähti. Hän kääntyi kannoillaan Liamiin päin.
"Voi hitto sä säikäytit mut, luulin että oon yksin", hän puuskahti, vilkaisi sitten tupakkaansa, heitti sen maahan ja astui sen päälle. Katulamppujen oranssi himmeä hohde kadulta loi Zaynin silmiin, poskipäihin ja leukalinjaan sellaisia varjoja, että mustissa farkuissa ja nahkatakissa hän näytti todella pahalta pojalta. Seksikkäältä sellaiselta, ja Liam puri huultaan kovaa karkottaakseen ajatuksensa.
"Meidän täytyy puhua", hän sanoi sen sijaan ja Zayn katsoi häntä tylsistyneenä.
"Ei tarvitse", hän sanoi ja kohautti olkiaan ottaen askeleen kohti takaovea.
"Et sä voi vältellä tätä lopun elämääsi", Liam puuskahti ja Zayn pysähtyi. Hän katsoi olkansa yli suoraan Liamiin silmissään sellaista väsymystä ja... halveksuntaa, että se salpasi Liamin hengen.
"Katsotaanko?"
Zayn käveli ovesta sisälle ja Liamin täytyi ottaa seinästä tukea pysyäkseen pystyssä.
Zayn marssi hotellihuone-asuntoon sisään ja suoraa päätä huoneeseensa sanaakaan sanomatta, kolme uteliasta silmäparia seuraten tämän askelia, ja paukautti oven kiinni perässään. Kundi heitti takkinsa lattialle ja heittäytyi leveälle sängylle selälleen haudaten kasvot käsiinsä. Hän oli yrittänyt olla välinpitämätön Liamia kohtaan, mutta nyt pidemmän päälle se ei ollut toiminut.
Häntä kadutti ja suututti käytöksensä poikaa kohtaan, nyt pala kurkussa nieleskellessään kyyneleitään. Hän oli ollut tyly Liamia kohtaan ja jättänyt hänet yksin pimeälle kujalle omien tulkintojensa kanssa edes yrittämättä selittää. Ei Zayn Liamia hävennyt, ei ikipäivänä, mutta itseään hän häpesi: töykeydestään ja välinpitämättömyydestään toista kohtaan. Hetken hiljaa maattuaan hän vilkaisi kelloa, joka oli kohta yli puolenyön, ja painui suihkuun.
Liam tuli huoneistoon hieman Zaynin jälkeen ja sai saman määrän uteliaita katseita osakseen. Hän käveli huoneeseensa ja riisui takin ja kengät. Liamin olo oli tyhjä; ei hyvä, ei huono. Vain ei mitään. Hän otti kännykkänsä esiin ja selasi nopeasti läpi Twitterin, Facebookin ja muut. Suihku vapautui ja hän meni sinne. Hän peseytyi. Hän pesi pois väsymyksen ja matkan. Mutta tyhjää ei voinut huuhtoa alas viemäristä.
Myöhemmin Zayn makasi sängyssään saamatta unta. Hän halusi pyytää Liamilta anteeksi, mutta ei tohtinut mennä herättämään häntä, joten hän vain makasi levottomana valveilla kuunnellen Niallin johtamaa kuorsausten kuoroa naapurihuoneista. Juuri, kun hän oli nousemassa haukkaamaan raitista ilmaa, tai mitä tahansa, ovelta kuului pieni hiljainen koputus.
"Juu?" Zayn sanoi hiljaa ja nousi nojaamaan käsivarsiensa varaan sängyssään. Ovi avautui ja pörröinen pää pisti esiin ovenraosta.
"Saanko häiritä, anteeksi jos herätin", Liam kuiskasi ja sulki oven takanaan.
"Ei, et. Olin jo valveilla", Zayn mumisi viitaten Liamin sängyn reunalle istumaan.
"En saanut unta, enkä keksinyt muutakaan, niin tulin tänne", Liam kertoi ja hänen koiranpentumainen olemuksensa teki Zaynin sydämeen säröjä.
"Kuule, Liam. Mä olen tosi pahoillani siitä, että oon ollut tosi töykeä sulle tänään ja tän muutaman viikon. Yritin vaan jotenkin ohittaa tän koko jutun, mutta huomasin, ettei se onnistu", Zayn selitti ja haroi hiuksiaan hermostuneesti.
"Ei se mitään, tai siis no joo. Olihan se aika kurjaa, mutta mä unohdan sen", Liam sanoi kohauttaen olkiaan ja Zaynin elopaino keveni muutaman sata kiloa. Hän hymyili niin helpottuneesti, että sai Liamin punastumaan. Poika liikehti sängyn reunalla kiusaantuneesti, niin kuin ei tietäisi mitä tehdä seuraavaksi.
"Tule tänne", Zayn sanoi ja teki viereensä sängylle tilaa. Liam epäröi hetken, kuin puntaroidakseen, oliko Zayn tosissaan. Lopulta hän kuitenkin ojensi itsensä sängylle ja Zayn kiersi toisen kätensä varoen Liamin ympärille. Liamilla oli hyvä olo Zaynin kainalossa, turvallinen, sitä paitsi kundi tuoksui hyvältä. Zayn tunsi toisen rentoutuvan vieressään ja se sai hänetkin rauhoittumaan.
Liam nosti kasvonsa kundiin päin ja Zayn epäröi vain sekunnin murto-osan tuijottaen vuorotellen Liamin kumpaankin lempeään suklaasilmään, ennen kuin painoi pitkän suudelman hänen huulilleen. Zayn veti peiton molempien päälle ja suihkunraikas Liam käpertyi häntä vasten, hän varovasti kiersi toisen kätensä Zaynin rinnan yli eikä voinut olla tuntematta kovia lihaksia paidan alla. Se sai Zaynissa heräämään voimakkaan suojelunhalun poikaa kohtaan.
Hän painoi epäröivän suudelman Liamin solisluun kuoppaan, ja nojasi hetken poskeaan pojan pehmeää ihoa vasten tuntien tämän rauhallisen pulssin. Hän tunsi Liamin lämpimän hengityksen hiuksissaan ja sulki hetkeksi silmänsä.
"Mä en häpeä sua, en koskaan", Zayn sanoi hiljaa. Liam katsoi häntä utuisin silmin ja vastasi:
"Hyvä". Zayn painoi hellän suukon Liamin pörröisiin ja vielä hieman kosteisiin hiuksiin ja molemmat nukahtivat pian.
YOU ARE READING
What It's Like For Day And Night
FanfictionHän ei kyennyt unohtamaan Zaynia – hänen yön värisiä hiuksiaan, tunteiden värittämiä silmiä, tuhannen kiitoradan pituisia silmäripsiä, vahvaa leukalinjaa, joka torjuisi vaikka spartalaiset, veitikkamaista tuhannen kilowatin hymyä ja pahan pojan pilk...