Nick
"Musta tuntuu, että olen ihastunut suhun"
Hämmennyn aluksi, mutta sitten saan suuni avattua ja sanon: "musta on tuntunut siltä jo aika kauan"
Tuon sanottuani Aaron painaa huulensa huulilleni. Meidän suudelmamme kuitenkin keskeytyy, kun oven avaa kaksi vuotta vanhemman näköinen tyttö.
"A-anteeksi" tuo mumisee ja on jo sulkemassa ovea, mutta Aaron menee siihen väliin.
"E-ei se mi-tään, mutta mitä asiaa sulla oikein oli?" Hän kysyy vähän takelellen sanoissaan.
"Ei muuta kuin, että ruoka olisi valmista" luultavasti hänen siskonsa sanoo.
"Kerro äidille, että tulen kohta" minua muutaman sentin lyhempi poikaa sanoo hänelle vieressäni.
"Okei" tuo tyttö sanoo ja lähtee pois huoneesta.
Tuon keskeytyksen jälkeen välillemme laskeutuu kiusallinen hiljaisuus ja olemme hetken aikaa ihan vaiti.
"Öhm, mun pitäisi tästä varmaan lähteä" mumisen hänelle, mutta sitten Aaron nostaa katseensa silmiini.
"Ei sun tietenkään ole pakko ja voisit jäädä syömään" tuo ehdottaa ja minusta se on ihana ajatus, mutta minun pitäisi käydä ulkoiluttamassa terrierini Stella.
"Kiitos, mutta mun pitää mennä kotiin hoitamaan muutama asia ja me nähdään luultavasti huomenna koulussa" sanon tälle ja hän nyökkää, mutta vähän haikeasti.
"Mä voin tulla saattamaan sut alakertaan eteiseen" Aaron sanoo ja lähdemme kävelemään kohti alakertaa.
En ehtinyt katsella ympärilleni kun juoksimme niin nopeasti hänen huoneeseensa, mutta nyt pystyn katsella heidän asuntoaan ja huomaan ettei se ainakaan ole ollut halpa.
Portaat ovat puuta ja seinät kovatekoista savea. Tilaa on todella paljon ja olohuoneessa on taulutelevisio kulmasohvan kanssa.
"Teillä on todella hieno talo" sanon Aaronille laittaessani kenkiäni jalkaan.
"Kiitos" hän vastaa minulle antaen lämpimän hymyn.
Kaikki tuntuu olevan niin hyvin, mutta sitten muistan Aaronilla olevan tyttöystävän ja minusta tuntuu ihan kamalalta.
"Hei..Aaron" aloitan.
"No mitä nyt" hän kysyy selvästikkin huolestuneena äänensävystäni.
"Sun pitää kertoa Ellalle" sanon tuolle ja hän huokaisee syvään.
"Helpommin sanottu kuin tehty" hän tokaisee ja nyökkään ymmärtäen.
"Ehkä sun kannattaisi ensiksi kertoa sun äitille tästä ja sitten se luultavasti olisi helpompi kertoa Ellalle" ehdotan tuolle ja Aaronin kireä ilme pehmenee huomattavasti.
"Joo, no älä sä tästä murehdi, mä lupaan kertoa huomenna Ellalle koulussa ja tänään äitille" tuo lupaa minulle ja luotan hänen sanaansa, vaikka en tunne tuon äitiä niin Aaronin luonteesa päätellen hänkin on mukava.
"Mä tästä lähdenkin" sanon ja astun ulos ovesta viileään syys-ilmaan.
Kävelen kotiani kohti rauhassa, vaikka en tykkääkkään kävellä pimeällä yksin.
Lyhyen kävelymatkan ansiosta saavun pian rapun oven eteen ja avaan oven pikaisesti. Minulla ja isälläni ei ole yhtä paljon rahaa kuin ilmeisesti Aaronilla ja asumme kerrostalossa.
Juoksen rappuset ylös kolmanteen kerrokseen ja olen onnellinen ettei meillä ole viimeisessä eli viidennessä kerroksessa asuntoa, koska täällä ei ole hissiä.
Vihdoin pääsen ulko-ovemme eteen ja avaan sen eilen saamallani avaimella. Astun sisään pahvilaatikoiden täyttämään eteiseen ja pujottelen niiden ohi omaan huoneeseeni jonka olen ehtinyt järjestellä.
Huoneessani on kerman valkoiset seinät ja puulattia. Vasemmalla puolella seinän vieressä on minun leveä sänkyni ja sen vieressä työpöytäni joka on taivaan sininen.
Ihmettelen hetken aikaa missä ihmeessä Stella on, mutta huomaan hänen pian juoksevan jalkoihini iloisena ja häntäänsä heiluttaen.
"Mennäänkö ulos, mennäänkö" lässytän tuolle vanhasta tottumuksesta.
Stella on ollut meillä jo viisi vuotta ja otimme sen heti äitini kuoleman jälkeen. Kyllä äitini kuoli valitettavasti auto-onnettoomudessa ja olen ehtinyt pääsemään siitä yli, tietäen hänen haluavan vain minun olevan onnellinen.
Niinpä laitan Stellalle valjaat ja otan pöydältä puhelimen ynnä (onko toi sana??) avaimet ja kuulokkeet.
Laitan Spotify listani soimaan ja lähden Stella edelläni kohti ulko-ilmaa.
***
Olen ehtinyt kiertää naapuruston muutamaan kertaan ja päätän sen olevan tarpeeksi, joten lähdemme kulkemaan kohti kotia.
Päästessämme kotiin avaan Stellan valjaat ja tuo lähtee juoksemaan innokkaana ympäri asuntoa iloisena äskeisestä lenkistä.
Päätän suunnata tieni suoraan suihkuun ja matkalla sinne huomaan puhelimeeni tulevan viestin. Iloitsen huomatessani sen olevan Aaronilta.
*Arvaa mitä! Kerroin äidille, että olen miehiin suuntautunut ja hän otti sen todella hyvin vastaan. Pelottaa vain Ellan reaktio 😯
Luen viestin hymy suin ja minuakin pelottaa Ellan reaktio aikas paljon.
*Älä huoli, se varmaan saattaa aluksi olla hämmentynyt, mutta musta tuntuu että se ottaa sen lopuksi ihan hyvin 😏 *
Vastaan tuolle ja saan ihanan viestin takaisin:
*Kiitos ja hyvää yötä näe kauniita unia minusta 😘😇 *
*Hyviä öitä ja kyllä näenkin 😙 *
Tuon laitettuani lähden iloisin mielin suihkuun tietämättäni mitä huominen oikein tuo tullessaan.
(Word Count: 688)
A/N
Hei!
Tässä olisi uusi luku!!! Ei ole yhtä pitkä kuin edelliset, mutta toivon että silti tykkäsitte.
Mitäs veikkaatte, onko Ella ollenkaan iloinen Aaronin suhteen 😂?
Näitä lukuja on aina mukavampi tehdä kun tietää, että joku lukee joten iso kiitos kaikille jotka ovat votettaneet ja kommentoineet 😙❤👍
VOUS LISEZ
When You Are With Me The Sky Is Bright
Romance"Mitäs mietit?" Hän kysyy pää kaulaani vasten. "Kaikkea" "Mitä kaikkea?" Hän kysyy. "Koko maailmankaikkeutta" vastaan. "Se on aika paljon" hän sanoo väsyneesti. "Mutta arvaa mikä on minun maailmankaikkeuteni?" Kysyn. "No?" "Sinä" vastaan *** 17 vuo...
