When You Are With Me The Sky Is Bright

9. < koulu on syvältä >

Aaron

Viikon päästä ->>

Herään Nickin vierestä kotonani ja huomaan hänen vetäneen peiton itselleen.

Yritän vetää sitä takaisin itselleni, mutta Nick puristaa peittoa aivan liian lujaa.

Huomaan kuitenkin, että herätys soisi puolentunnin päästä, joten päätän lähteä alakertaan syömään aamupalaa.

Päästessäni keittiöön, siskoni on siellä jo tekemässä itselleen leipää.

"Luulin sinun olevan Ashtonin luona yötä" sanon hänelle ja kaadan kuppiini kahvia.

"Päätin sittenkin tulla kotiin, kun olen ollut siellä jo pari viime yötä" Alysha sanoo ja nyökkään ymmärtäen. Eihän äitikään ole nähnyt muutamaan päivään.

"Missäs Nick on? Luulin, että nukutte aina vierekkäin" siskoni sanoo ja naurahdan hänelle.

"Kyllä me nukutaan vierekkäin, Nick vain veti peiton itselleen, joten päätin herätä vähän aikaisemmin" selitän tuolle ja hän nauraa meille.

"Olette kyllä aika mahdottomia" hän toteaa minun lopetettua ja samalla Nick yskäisee takanani.

"Huomenta" sanon hänelle ja painan huuleni hänen huulilleen.

"No huomenta" hän sanoo ja tarjoan tuolle kahvia.

"Kiitos" Nick sanoo kaadettuani kahvia hänelle.

"Mitä aineita meillä on tänään?" Kysyn tuolta meidän istuessa pöydän ääreen Alyshan seuraan.

"Biologiaa, matikkaa, kuvista ja äidinkieltä" hän kertoo minulle ja irvistän matikan kohdalla.

"Ja melkein kaikki ovat samoja tunteja Ellan kanssa" tuo lisää ja katsoo minua varoen.

"Älä huoli, en minä hänestä välitä, vaan pelottaa aikooko se oikeasti toteuttaa sen kosto uhkauksen" vastaan hänelle ja molemmat Alysha ja Nick nyökkäävät.

"Ellasta ei ikinä tiedä, muistan kun se oli sun kanssa, se oli kuin ihan eri ihminen" Alysha sanoo ja en voi kuvitella miten olen ollut sen kaltaisen ihmisen kanssa yhdessä.

"Pitäiskö mennä valmistautuu kouluun?" Nick kysyy minun ollessa ajatuksissani.

"Koulu on syvältä" sanon ja he molemmat naurahtavat minulle.

"No niin eiköhän mennä" Nick sanoo ja kaappaa minut selkäänsä, en huuda tai rimpuile, sillä olen jo tottunut tähän.

Pähkäilen kahden asun välillä, joko hupullinen polviin saakka oleva huppari ja lökärit. Tai sitten pillifarkut ja musta pitkähihainen.

"Kumman määä laitaaaan??" Marisen Nickille.

"Laita toi huppari ja lökäri" hän sanoi ja päätin laittaa ne.

Nickillä taas oli päällä Adidaksen housut, valkoinen t-paita ja huppari.

"Eiköhän lähdetä" sanon, kun kello näyttää jo kahtakymmetä vailla yhdeksän ja molemmat olemme valmiina.

"Selvä" tuo sanoo ja otamme molemmat reppumme.

Tänään on viileä ja tuulinen päivä, mutta iloksemme aurinko paistaa kirkkaana taivaalta.

"Ei olla pitkään aikaan nähty sua herra tai rouva aurinko" sanon ja Nick nauraa minun keskustellu auringon kanssa.

"Juu ei ollakkaan" Nick yhtyy keskusteluun ja purskahdamme molemmat nauruun.

"Mitäköhän Ethanille kuuluu?" Ajattelen ääneen. Tiedän kyllä hänen joutuneen kotiarestiin, koska tuli ihan kännissä kotiin viikko sitten sieltä bileistä.