29. < Isoja uutisia >

310 32 8
                                        

Nick

"Muistatko, kun silloin olin siellä Talentissa, mutta en päässyt jatkoon?" Hän aloittaa kysyen ja nyökkään. "No nyt eräs todella kuuluisa levy-yhtiö otti minuun yhteyttä"

"Mitä!" Aaron kysyy shokissa.

"Kuulit oikein he haluavat, että allekirjoitan levysopimuksen" hihkaisen innoissani. Hymyni hyytyy kuitenkin nopeasti, kun huomaan ettei hän ole yhtä innoissaan kuin minä.

"Joutuisitko muuttamaan kauas pois, jos suostuisit?" Aaron kysyy minulta selvästi yrittäen olla itkemättä. Silloin tajuan sopimuksessa lukeneen, että minulle hommattaisiin kämppä Los Angelesista, jos suostuisin.

"Kyllä" vastaan ja hän alkaa itkeä. Pian minäkin alan, koska asuisimme lentokonematkan päässä toisistamme.

"Enkö voisi tulla asumaan kanssasi?" Hän kysyy, mutta minun on vastattava kieltävästi sillä hänellä on täällä lukio ja perhe. Otan hänet tiukkaan halaukseen, mutta hän työntää minut pois ja juoksee sisälle. Päätän lähteä kotiin miettimään asioita ja on varmaankin hyvä antaa Aaronille vähän aikaa.

Kotona minua on vastassa isäni, mutta kävelen hänen ohitseen kylmästi. Huoneessani kaadun sängylleni väsyneenä, mutta piristyn kun Stella tulee nuolemaan naamaani. Makaan hetken aikaa sängylläni ja sitten minulla välähtää. En ole muistanut kertoa isälleni, että hyväksyin levytyssopimuksen.

Kävelen varovaisesti keittiöön ja näen isäni sillä istumassa viskilasi kädessään. Otan sen häneltä pois ja istun hänen viereensä.

"Ikävöin äitiäsi" hän sanoo ja ensimmäistä kertaa elämässäni näen hänen itkevän. En tiedä mitä muuta tehdä kuin halata häntä ja se näyttää toimivan.

"Anteeksi...sinulla olisi varmasti paljon muutakin tekemistä kuin lohduttaa vanhaa isäukkoasi" hän pahoittelee, mutta sanon sen olevan okei.

"Mulla olisi itseasiassa yks tärkeä juttu kerrottavana" aloitan ja hän nyökkää, joten jatkan. "Mulle soitettiin yhdestä erittäin hyvästä levy-yhtiöstä ja ne tarjos mulle levytyssopimusta, mä hyväksyin sen" kerron hermostuneena ja yritän tulkita isäni ilmettä, että onko se iloinen vai vihainen.

"Voi Nick, et tiedäkään kuinka iloinen minä olen" hän huudahtaa ja kaappaa minut hänen syleilyynsä.

"Huh! Tämän minä halusin kuulla, Aaron ei ottanut asiaa yhtä hyvin" sanon surullisena.

"Missä sinä allekirjoitat sen ja missä se levy-yhtiö sijaitsee?" Hän kysyy ja ymmärrän, että nyt tulisi se järkyttävä uutispommi.

"Minä allekirjoitan sen Los Angelesissa ja minun pitäisi muuttaa sinne asumaan" selitän ja huomaan isäni hymyn laantuvan hieman.

"Huomaan kyllä miksi Aaron ei ottanut tätä niin hyvin, mutta muista että minä tuen sinua kaikessa" hän sanoo antaen minulle lämpimän katseen.

"Kiitos, menen allekirjoittamaan sopimuksen viikonloppuna eli ylihuomenna" ilmoitan ja menen takaisin huoneeseeni.

Otan puhelimeni käteeni ja tiedän heti mitä aion tehdä.

Minä: Tavataan kalliolla kuudelta.

En tiedä aikooko hän tulla sinne vai ei, mutta en ole aikomassa päästää hänestä ainakaan vielä irti.

Selaan puhelintani kunnes kello on varttia vaille kuusi ja suuntaan sitten kohti meidän kalliota.

Kävelen metsäpolkua pitkin hiljaisuudessa ja tunnen miten vatsassani alkaa pyöriä perhosia lähestyessäni kalliota. Saapuessani sinne näen hennon vartalon istumassa katsellen auringonlaskua.

Istun hänen viereensä ja kuin sanomattasta sopimuksesta kumpikin pysyy hiljaa, kunnes Aaron rikkoo sen.

"Olen pahoillani...minun olisi pitänyt ymmärtää, että tämä on sinulle iso asia ja minun olisi pitänyt olla tukemassa sinua" hän sanoo häpeissään, mutta en vastaa mitään vaan kohota hänen katseensa minua kohti ja sanon: "Minä olin todellinen ääliö, kun en älynnyt miten paljon tämä vaikuttaa meidän suhteeseen ja miten vain ilmoitin niin ison uutisen varoittamatta"

"Okei olimme siis molemmat todellisia ääliötä, mutta voisimmeko suudella, koska kaipaan sinun huuliasi?" Aaron kysyy ja nyökkään. Painan huuleni hänen pehmeille huulilleen ja liikumme omassa rauhallisessa rytmissä. Hiljalleen suudelma alkaa muuttua kiihkeämmäksi ja irtaudumme toisistamme hengästyneenä.

"Milloin muutat Losiin?" Hän kysyy ja tunnelma muuntuu taas vaikeaksi.

"Kesäloman alkaessa, mutta voit tulla käymään aina niin usein kuin haluat ja niin pitkäksi aikaa kuin vain jaksat" kerron ja hän nyökkää surullisena.

"Entä sitten, kun kesäloma loppuu ja mitä jos sinusta tulee kuuluisa, miten meidän sitten käy?" Aaron kysyy paniikissa, mutta otan hänet tiukkaan syleilyyn. "Ei mietitä sitä nyt. Eletään hetkessä, minuutti kerrallaan, sopiiko?" Kysyn ja hymyilen, kun hän nyökkää.

WORD COUNT: 615

A/N

Heiiii!!!!

Tässä teille uusi luku KUUKAUDEN tauon jälkeen. Herranen aika! Oon aivan älyttömän pahoillani, että en ole ikuisuuteen kirjoittanut uutta lukua, mutta koulu on vienyt aikaa ja on tapahtunut paljon kaikkea mikä on saanut motivaation laskemaan nollaan. Nyt kuitenkin olen taas täällä ja tämä tarina alkaa saada loppunsa. Tämän jälkeen tulee 30. luku+Epilogi!

Kiitos myös teille aivan ihanille lukijoille! Teidän ansiosta tässä on jo 7K lukukertaa! Piristätte aina mun päivää ihanilla kommenteilla ja on aivan älytöntä ajatella, että joku oikeasti lukee tätä ja pitää siitä, joten kiitos ❤️

-OONA

When You Are With Me The Sky Is BrightStories to obsess over. Discover now