26. < Iloinen draamakuningatar >

336 34 14
                                    

Aaron

Kouluni loppui äsken ja kävellessäni tyhjää koulukäytävää pitkin lokerolleni, tunsin kuinka puhelimeni värisi housujeni taskussa. Kaivoin puhelimeni esiin ja huomasin viestin tulleen Nickiltä. Suuni kääntyy hymyyn, koska luulin hänen olevan minulle vihainen, kun käyttäydyin niin lapsellisesti.

Boyfriend ❤ : tavataanko 5min päästä koulun parkkipaikalla?

Vastatessani kyllä mietin mitä hän oikein on suunnittelut vai haluaako hän vain puhua.

Vastattuani käyn ottamassa takkini ja muutaman koulukirjan lokerostani.

Kävelen kohti parkkipaikkaa pienen tuulahduksen samalla kutittaen kasvojani. Katselen taivaalle ja näen siellä auringon, joka pilkottaa pilvien takaa ja luo minulle varjon. Katselen varjoa ja se muistuttaa minua siitä miten kaikilla on omat pimeät puolensa. Ne eivät aina vain näyttäydy niin helposti kaikilla.

Näen pian rakastamani ihmisen edessäni ja hän näyttää hermostuneelta.

"Hei"

"Hei" vastaan ja annan hänelle pienen hymyn. Minun hymyn nähdessään huomaan Nickin rentoutuvan hiukan.

"Ollaanko me menossa jonnekkin?" Kysyn seisottuamme siinä hetken vain tuijottaessamme toisiamme.

Hän vain nyökkää ja alkaa johdattamaan minua kohti metsää?
Puikkelehdimme puiden, kivien ja pienien purojen ohi, samalla minun hämmenyksen kasvaessa suuremmaksi.

"Minne me olemme menossa?" Kysyn, mutta en saa vastausta.

Pian Nick kääntyy kohti minua side kädessään.

"Mä haluan, että se on yllätys joten voinko mä laittaa tän sun silmille?" Hän kysyy ja vastaan myöntävästi.

Tunnen kuinka silkkinen kankaanpala kiristyy silmieni eteen niin, että en näe enään mitään. Nick alkaa kuitenkin johdattamaan minua syvemmälle metsään ja varoo etten kompastu mihinkään. Hetken kävelyn jälkeen hän ilmoittaa, että meidän pitäisi alkaa kiivetä ylöspäin ja minua alkaa jännittää. Entä, jos liukastun ja kaadan meidät molemmat?

Pelkoni kuitenkin paljastuu turhaksi, koska pääsemme Nickin ansiosta helposti ylös.

"Odota tässä!" Hän huudahtaa ja istun sileälle kalliolle istumaan. Kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja sille mitä Nick oikein aikoo pyörii mielessäni ja alan käydä kärsimättömäksi.

"Valmista" hän ilmoittaa ja otan siteen pois silmiltäni.

Totuttuani valoon henkäisen ihastuksesta. Näky joka ilmestyy silmieni eteen, saa kyyneleet kohoamaan silmiini. En olisi ikinä kuvitellut Nickin olevan niin romanttinen minua kohtaan, että järjestäisi piknikin. Ja kaikki vain sen takia, että pahoitin mieleni typerästi ja hän halusi hyvittää sen.

"Vau Nick, tämä on ihana" saan vihdoin sanottua ja huomaan maassa olevan vilttikasan toisella puolella olevan pojan hymyilevän.

"Mä rakastan sua Aaron" hän sanoo ja astuu minua kohti.

"Minäkin sinua" vastaan ja suutelen häntä.

Suudelman jälkeen katson voileipiä nälkäisenä ja Nick naurahtaa nälkäiselle katseelleni.

"Kyllä sä voit alkaa syödä niitä, siksi mä ne teinkin.

Syöksyn heti viltin päälle ja alan kääriä yhtä sämpylöistä pois sen suojapaperista. Heti puraistuani yhden palan maistan kinkun ihanan maun ja huomaan pian syöneeni koko sämpylän.

Syömme hiljaisuudessa sämpylöitämme samalla katsoen aurinkoa, joka muuttuu hetki hetkeltä enemmän oranssiksi.

Syötyämme ainakin kaksi sämpylää ja juotuamme mehua, laskeudumme viltin ja tyynyjen päälle makaamaan minun pääni Nickin rintakehän päällä.

"Maailma on aika iso paikka ja olen varmaan maailman onnekkain onnekkain ihminen, kun saan olla sinun kanssa" Nick sanoo hiljaa ja hymyilee kohti taivasta.

"Äläs nyt ala kliseiseksi" sanon sarkastisesti ja nauramme molemmat.

Yhtäkkiä Nick kaataa minut viltille ja tulee itse päälleni. Hän alkaa suudella kaulaani ja minä voihkin nautinnosta paikallani. Alan vetää Nickin paitaa pois hänen päältä samalla meidän suudellessa kiihkeästi toisiamme.
Olemme pian molemmat paidattomia ja alan hiljalleen avata hänen vyötään.

...

Makaamme toinen viltti allamme ja toinen viltti päällämme kalliolla ja tunnen kuinka meinaan nukahtaa väsymyksen takia.

"Se oli mahtavaa" Nick sanoo ja silittelee hiuksiani hyräillen.

"Sä olit mahtava" sanon ja tunnen kuinka hän naurahtaa takanani.

"Pitäisikö meidän mennä takaisin vaikka meille?" Kysyn, kun silmäni alkavat lipsua alaspäin.

"Jäädään vielä vähäksi aikaa, tähdet näyttävät liian kauniilta, jotta voisin lähteä" hän kertoo ja nyökkään.

Pian tunnen kuitenkin kuinka väsymys valtaa minut ja nukahdan Nickin kainaloon.

WORD COUNT: 583

A/N

Heii!!!

Uusi luku jo nyt!

Sain tossa inspiraatiota kirjoittaa ja itse ainakin tykkään tästä luvusta todella paljon!

Toivon ettei haittaa, että oli aika lyhyt luku :)

Mitä mieltä olisitte, jos alkaisin kirjoittaa BTS VKOOK fanfictionia? Siinä olisi myös yoonminia ja ne olisi kuuluisia siinä! Kertokaa vaan tonne kommentteihin ❤

Se olisi nyt kuitenkin seuraavaan lukuun!

-OONA

When You Are With Me The Sky Is BrightTempat cerita menjadi hidup. Temukan sekarang