Nick
Lähden juoksemaan pois koululta silmät sumeina kaikista niistä kyynelistä jotka valuvat pitkin poskiani.
"Nick!" Kuulen Ethanin huudon perässäni, mutta jatkan juoksemista.
"NICK!" Kuulen huudon lähempää ja huomaan kaatuvani maahan.
"Mä..mä" soperran, mutta en kauaa sillä Ethan ottaa minut halaukseensa.
"On se kyllä aikamoinen, mutta mun pitää viedä sut nyt kyllä kotiin" tuo sanoo ja nyökkään.
Nousen ylös Ethanin avustuksella ja lähdemme kävelemään kohti tuon autoa.
Päästessäni vihdoin istumaan kuskin viereiselle penkille, huokaisen helpotuksesta.
"Ei-eihän ne voi ol-la yhdessä" mutisen samalla laittaen turvavyötä kiinni.
"Niin eivät voisikaan olla, mutta tiedän kyllä mitä me nähtiin" hän vastaa, vaikka en kysynytkään mitään.
"On se kyllä aika uskomaton, mutta mitä silloin illalla tapahtui, kun tulit myöhässä?" Ethan kysyy ja kipeä muisto vihlaisee rintaani.
"Menin koputtamaan Aaronin oveen ja hän tuli avaamaan sen. Huomasin tuon ilmeestä, että hän on todella vihainen. En yrittänyt selittää mitään ja hän sanoi haluavansa aikaa, koska lupaus on lupaus" kerron ja Ethan nyökkää ajaessaan rapun ovelleni.
"Ei se silti oikeuta häntä palaamaan yhteen Ellan kanssa, Aaron on homo eikä muuksi muutu" tuo sanoo ja naurahdan hänen viimeiselle lauseelleen.
"Mitä sä muuten sanoit Aaronille sen jälkeen, kun olin lähtenyt?" Kysyn vähän ihmeissäni.
"Suorat sanat ja tein Ellat twitterissä" hän sanoo vähän nolona.
"TEIT MITÄ?" Kysyn aivan hämilläni.
"Lue" Ethan sanoo ja laittaa puhelimensa naamani eteen.
"Älkää olko Aaron Lewisin kavereita, koska hän on itsekäs paska joka kuvittelee kaiken pyörivän vain hänen ympärillään!"
"Ethan, et sä noin voi kirjoittaa!! Entä jos me ymmärettiin väärin ja ne vaikka vain sopi sen riidan?" Ehdotan ja tuon ilme muuttuu niin katuvaksi.
"Sun pitää ottaa toi heti pois ennen kuin Aaron näkee ton" sanon ja tuon ilmeen perusteella hän on jo nähnyt sen.
"Se ei ole ihan niin helppoa, koska Aaron on jo nähnyt sen" tuo kertoo ja facepalmaan hänet.
"En minä olisi voinut tietää ja olin vihainen" Ethan yrittää selittää.
Saavumme oveni eteen ja avaan matkustajanpuoleisen oven.
"Kiitos kyydistä ja yritetään huomenna puhua Aaronille" sanon hänelle ja lähden kävelemään kohti rapun ovea.
Astuessani sisälle kuulen Stellan haukkuvan ja juoksevan kohti minua.
"No hei Stella" sanon ja silitän karvaturria.
"Joo mennään ulos, kuka menee ulos" lässytän ja nappaan valjaat ylähyllyltä.
Isä on luultavasti yövuorossa kuten aina.
Kävelen hiljaisella kadulla Stellan opastamana, enkä huomaa ketään muuta kuin muutaman mummelin kävellen hitaasti.
Päätin viedä Stellan koirapuistoon ja katsoessani kelloa huomaan sen tulevan vasta kymmenen.
"Mitähän sitä tänään tekisi" mietin samalla katsoen kuinka Stella juoksee iloisesti toisen koiran kanssa ympäri suurta koirapuistoa.
Avaan puhelimeni selaan sitä hetken aikaa. Jonkin ajan päästä minulle tulee viesti siskoltani.
**Muista käydä kaupassa koulun jälkeen, koska isä ei ole muistanut**
Luen viestin huokaisten syvään. Hyvä vain sitten ottaa koko viikon ruoat, koska eihän meitä ole kotona kuin siskoni, minä ja isä. Hänkin vain harvoin töiden takia.
"Stella, tule tänne niin mennään kotiin!" Huudan koiralle ja tuo juoksee luokseni.
"Hyvä koira" sanon ja laitan hihnan takaisin.
Lähdemme kävelemään lyhintä reittiä kohti kotia takaisin.
Päästessämme sisälle otan Stellalta valjaat pois ja menen itse hakemaan reppuani kauppaa varten.
Onneksi olen näin aikaisin kaupoilla, koska muuten täällä olisi ruuhkaa ja kestäisi ikuisuus löytää kaikki tarvittava.
Saadessani melkein kaikki mitä tarvitsee kerättyä, lähden kohti kassoja.
Maksan ostokset nopeasti ja menen pakkaamaan kaikki reppuuni ja muutamaan kauppakassiin.
***
Kaatuessani vihdoin sängylleni hengähdän tästä kaikesta juoksemisesta ja draamasta.
Avaan puhelimeni ja huomaan taustakuvanani olevan minun ja Aaronin selfie. Voi kuinka kaipaan häntä.
Haluan vain sopia niin kovasti ja toivon Aaronin haluavan myös. Pian huomaan alkaneeni taaa itkemään ja yritän pyyhkiä pois kyyneleeni, mutta niitä tulee koko ajan vain lisää.
"Ei helvetti Aaron sun kanssa..." manaan ja painan pääni tyynyyn.
Vähän ajan päästä saan hyvän idean jolla piristää itseäni.
Laitan soimaan hienolta listaltani Abbaa, koska jos jokin niin se auttaa.
Alan tanssimaan ihan typerän näköisesti People Need Love-biisin tahtiin.
Niin vietin loppuiltani, tanssien ja kuunnellen hyvää musiikkia.
(WORD COUNT: 628)
A/N
Heii!!
Tässä tämä uusi luku jonka lupasin teille ja tiedän, he eivät ole vieläkään sopineet, mutta jotain hyvää on tulossa 😏
Muistakaa votettaa ja kommentoida mielipiteenne ❤❤❤
Loppuun laitan kuvan joka on Nickin taustakuva joten katsokaa myös tuo loppu!
Seuraavaan lukuun ~OONA

YOU ARE READING
When You Are With Me The Sky Is Bright
Romance"Mitäs mietit?" Hän kysyy pää kaulaani vasten. "Kaikkea" "Mitä kaikkea?" Hän kysyy. "Koko maailmankaikkeutta" vastaan. "Se on aika paljon" hän sanoo väsyneesti. "Mutta arvaa mikä on minun maailmankaikkeuteni?" Kysyn. "No?" "Sinä" vastaan *** 17 vuo...
