[✓] [FIN] You Deserve The Best of Me || Jikook Fanfic

Luku 4 - Turvamies

*JUNGKOOK POV*

Oli kulunut yksi hyvin pitkä vuorokausi siitä, kun olin viimeksi nähnyt Jiminin. Tuolla kertaa hän oli taas kerran jättänyt minut olkaansa kohauttaen, ja oli vieläpä tällä kertaa lähtenyt jonkun minulle tuntemattoman miehen perään. En tiedä miksi, mutta koko tilanteen uudelleen eläminen sai minut niin turhautuneeksi, että halusin huutaa. Jiminin kylmä katse oli kuin syöpynyt verkkokalvoilleni ja hän oli todellakin torjunut minut toistamiseen, vaikka olin hyvin selkeästi sanonut haluavani puhua hänen kanssaan. Ja kuka tuo toinen poika edes oli? Hän oli näyttänyt tuntevan Jiminin etukäteen ja se ärsyttävä voitonriemuinen virne, jonka hän oli Jiminin olan yli minulle suonut, sai minut kiristelemään hampaitani. Niin kuin se, että Jimin oli ruokalassa nauranut kavereidensa kanssa, kuin se olisi ollut hänelle aivan normaali päivä, vailla huolen häivää ja väistänyt kylmästi katseeni silloinkin. Samalla, kun minä en ollut saanut hymynkarettakaan kasvoilleni edellisen illan tapahtumien jälkeen.

Mutta miksi? Ja miksi Jimin oli ollut kirjaimellisesti ainoa asia, jota olin kyennyt miettimään sitten meidän treffiemme. Oikeastaan se oli hyvin piinaavaa: mietin häntä mihin meninkin, toivoin näkeväni hänet ruokalassa, käytävillä... En saanut hänen ilmeitään, eleitään tai ulkoista olemusta pois mielestäni, eikä edes nukkuminen auttanut, sillä hän oli ainoa asia, josta tunnuin näkevän unia.

Huokaisin raskaasti omalle säälittävyydelleni ja mietin varmaan sadatta kertaa, mikä minuun oli oikein mennyt. Minulla ei ollut ikinä ollut tällaista ongelmaa, yleensä en piitannut muista pätkääkään, enkä voinut vähää välittää heidän tunteistaan tai tekemisistään. Mutta Jimin oli epäilemättä poikkeus tähän sääntöön. Jopa Taehyung oli lopettanut asiasta vitsailun, kun hän oli huomannut, kuinka turhautunut oikeasti olin. Ja sitten mieleni vaelsi Yoongin kanssa käymäni keskustelu eilen koulun ruokalassa. Minun oli ollut pakko tekstata hänelle, sillä hän oli se yksi ainoa ihminen maailmassa, kenen puoleen käännyin, kun minulla oli jotain sydämelläni. En ehkä ollut myöntänyt sitä (ainakaan ääneen) hänelle, mutta Yoongi oli minulle jonkinlainen isovelihahmo ja varmasti läheisin ihminen elämässäni. Hän oli ollut se ainoa henkilö, joka oli ollut tukenani, kun vanhempani olivat muuttaneet Amerikkaan yläasteen toisella luokalla. Yoongi oli tuolloin ollut ensimmäistä vuottaan lukiossa, muuttanut juuri hyvin nuorena omilleen, sillä hän oli halunnut opiskella yhdessä maamme parhaista musiikkilukioista Seoulissa, kaukana kotikaupungistaan. Ja niin me olimme jotenkin kummasti päätyneet asumaan yhdessä, Yoongi pitäen minusta huolta, kun olin itse ollut vielä liian nuori kykenemään siihen, ja noista ajoista asti hän oli ollut tukeni ja turvani, kun olin sitä tarvinnut.

Muistan, kun hän oli silmäillyt minua omaan tyyliinsä rauhallisesti ja tutkivasti koulun ruokalassa, kun olin vuodattanut hänelle minun ja Jiminin iltaa ravintolassa ja sitä, kuinka Jimin oli vain yllättäen alkanut itkeä ja oli poistunut paikalta. Yoongi tiesi vallan mainiosti elämäntyylini, ja kuinka yleensä toimin yöseuralaisteni kanssa, ja nyökkäsi ymmärtämisen merkiksi, kun mainitsin hänelle minun ja Taehyungin vedosta.

"Olin kuin puulla päähän lyöty, kun hän yllättäen kysyi vanhemmistani. Voitko kuvitella? Miksi hän kuvitteli, että olisin halunnut puhua siitä?" olin tiuskaissut Yoongille ärsyyntyneenä ja tämä oli vain syönyt rauhassa ruokaansa, antaen minun paasata siihen asti, että hiljenin.

"Kävikö sinun mielessäsi missään vaiheessa, että hän olisi ehkä oikeasti halunnut tutustua sinuun, eikä vain painaa suoraan sänkyyn?" hän sitten kysyi kohottamatta katsettaan ruuastaan. Nuo sanat olivat saaneet minut kangistumaan hetkeksi. Nyt kun sitä olin alkanut miettimään, oliko kukaan oikeasti yrittänyt tutustua minuun? Olin niin tottunut siihen, että kaikki, mikä minussa ihmisiä kiinnosti, olivat aina olleet raha ja ulkonäkö, etten edes ollut harkinnut muuta vaihtoehtoa. Mutta miksi Jimin olisi ollut yhtään erilainen?