[✓] [FIN] You Deserve The Best of Me || Jikook Fanfic

Luku 5 - Tanssiharjoitukset

*JIMIN POV*

Olin äärimmäisen onnellinen avatessani silmät maanantaiaamuun, sillä se tarkoitti sitä, että minulla olisi vihdoin jotain muuta ajateltavaa, kuin vanha parisuhteeni ja Jeon Jungkook. Hänen käytöksensä oli lyönyt minut aivan ällikällä, enkä todellakaan ollut kyennyt keksimään selitystä sille, miksi hän oli halunnut auttaa minua edellisiltana. Olin ollut varma, että hän oli vihannut minua siihen mennessä jo niin paljon, ettei olisi voinut enää vähääkään välittää elämästäni.

Eikä siinä vielä kaikki, vaan hän oli todellakin vaikuttanut täysin eri ihmiseltä. Muistellessani hänen käytöstään, oli tuntunut, kuin hän olisi todellakin yrittänyt saada minut paremmalle tuulelle. Se oli saanut minut näkemään hänet hyvin erilaisessa valossa, puhumattakaan siitä, että olin oikeasti hänelle todellisessa kiitollisuudenvelassa (värähdin vaistomaisesti miettiessäni, mihin tilanne Daesugin kanssa olisi ilman Jungkookia voinut johtaa). Olin tajunnut, millaisen virheen olin tehnyt ex-poikaystäväni suhteen suurin piirtein heti, kun olin ainakin jollain mittapuulla suostunut palaamaan yhteen hänen kanssaan. Tiesin nyt, ettei tuo liero ikinä muuttuisi, enkä minä aikoisi päästää itseäni hänen höynäytettäväkseen enää ikinä.

Kaikesta huolimatta, vaikka Jungkookin toiminta oli vaikuttanut rehelliseltä, en silti pystynyt luottamaan tähän aivan täysin. Puhuimme kuitenkin edelleen samasta tyypistä, joka oli koko koulumme tunnetuin sydäntensärkijä ja joka oli kohdellut minua kuin roskaa "treffeillämme" vielä viimeviikolla. Lähipäivien tapahtumat olivat todella herättäneet minut omaan naiiviuteeni, joten olin itsekseni päättänyt olla kriittisempi tulevaisuudessa. Oliko tämä uusi lähestymistapa vain Jungkookin uusi taktiikka? Hän oli saattanut lyödä uuden vedon minun suhteeni hävittyään vanhansa. Mikä muuten olisi selittänyt hänen motiivinsa olla oikeasti mukava minulle?

Joka tapauksessa, olin luvannut itselleni olla miettimättä koko asiaa tänään, sillä minulla oli paljon mielenkiintoisempia asioita luvassa, jotka vaatisivat täyden keskittymiseni. Olin lupautunut pari viikkoa sitten opettajaksi, tai ehkä paremmin sanottuna mentoriksi yhdelle minua vuotta nuoremmalle tanssiopiskelijalle ja tänään iltapäivällä minulla olisi ensimmäinen opetustuntini. Olin jo suunnitellut kivan koreografian ja odotin innolla, että näkisin kenet opettajamme oli valinnut minun opetukseeni. Näissä ajatuksissa kokkasin iloisesti hyräillen aamupalaa minulle ja Hoseokille ja unohdin kuin unohdinkin edellisten päivien tapahtumat.

Päivä kului normaalin maanantain tavoin tuskallisen hitaasti: vilkuilin teoriatunnilla alituiseen kelloa ja laulutuntikaan ei saanut minua kovin innostuneeksi, vaikka pääsimme kaikki pitkästä aikaa laulamaan vuorollamme. Iltapäivällä minulla oli esiintymistaidon luento, jolla puhuttiin yleisön vangitsemisesta ja sain kehuja opettajaltamme, kun meidän piti harjoitella luennolla oppimiamme asioita esittämällä jotain luokan edessä. Olin aina rakastanut esiintymistä, etenkin tanssien ja minusta tuntui kuin se olisi aina tullut minulta luonnostaan. Olin todella tyytyväinen, että olin valinnut sen sivuaineekseni, sillä se oli todellakin osoittautunut yhdeksi mielenkiintoisimmista kokonaisuuksista tähän mennessä.

Vihdoin koitti kuitenkin aika lähteä tanssisalille ja menin hyvissä ajoin verryttelemään ja kertaamaan valmiiksi suunnittelemaani koreografiaa ennen opetustuntini alkamista. Ajatukseni vaelsivat viime vuoteen, jolloin olin itse jännittyneenä miettinyt, kuka ylemmän vuoden oppilas olisi mahtanut opettaa minua.

Lopulta kuulin koputuksen ovelle ja näin tanssiopettajamme pään pilkistävän oven raosta. Nousin hymyillen ylös ja kumarsin hänelle hieman, mutta kun näin henkilön, joka astui tanssisaliin opettajamme perässä, minun oli hyvin vaikea pitää kasvojani peruslukemilla. En voinut käsittää tuuriani (enkä sillä hetkellä tiennyt, oliko se huonoa vai hyvää sellaista). Tietysti sen täytyi olla Jeon Jungkook. En ollut edes tiennyt, että hän opiskeli tanssia pääaineenaan.