[✓] [FIN] You Deserve The Best of Me || Jikook Fanfic

Luku 21 - Pudonnut enkeli (xx)

*Authors POV*

Kolme viikkoa myöhemmin

Namjoonin juhliin oli enää tunti aikaa ja Jungkook virnisti tyytyväisenä peilikuvalleen. Hän oli vihdoin valmistellut kaiken tehtävälistaltaan ja illasta voisi nyt tulla täydellinen: hän oli varannut ylellisen hotellihuoneen hänelle ja Jiminille aivan juhlapaikan lähettyviltä, hän oli käynyt kirjoittamassa vuokrasopimuksen löytämästään täydellisestä asunnosta ja sai juuri käärittyä Jiminille osoittamansa lahjan pieneen kauniiseen lahjapakettiin. Hän katsoi pakettia hymyillen huomaamattaan ja myös hänen sydämensä alkoi yllättäen tykyttää lujempaa. Jungkook ei malttanut nähdä Jiminin reaktiota hänen saadessaan tuon lahjan, vaikka syvällä sisimmässään hän oli myös huolestunut, että tämä ei haluaisikaan sitä. Mutta Jungkook tiesi, että se olisi riski mikä hänen oli otettava. Se olisi hänen tapansa näyttää, kuinka tosissaan oli heidän suhteessaan. Niissä ajatuksissa hän pakkasi paketin huolellisesti reppunsa etutaskuun ja nyökkäsi tyytyväisesti itsekseen.

Toisella puolella koulun asuntolaa Jimin valmistautui peilin edessä ja katsoi kokomustaa asuaan mietteliäästi päästä varpaisiin. Hän oli tummentanut silmänympäryksiään hieman normaalia enemmän ja oli suoraan sanottuna hieman häkeltynyt omasta peilikuvastaan. Jos hänen itseluottamuksensa olisi oikeasti ollut samalla tasolla, kuin mitä hänen peilikuvastaan olisi voinut kuvitella, hän olisi mennyt varmaan täydellisesti yhdestä koulun playeristä.

"Vau, mitä Jungkook on tehnyt ansaitakseen tämän?!" Hoseokin ääni kuului Jiminin huoneen ovelta ja hän katsoi yllättyneenä ystäväänsä päästä varpaisiin. Tottakai Jimin oli aina hurmaava ja hyvännäköinen, mutta tänään hän oli jopa normaaliakin... seksikkäämpi. Ei ollut parempaa sanaa kuvaamaan tämän ulkomuotoa tuossa mustassa asussa, joka korosti hänen vaaleaa ihoaan ja hiuksiaan täydellisesti.

"Onko tämä liikaa Hyung?" Jimin kysyi hieman ujona ja suki hiuksiaan taakse toisella kädellään.

"Ei todellakaan, mutta varaudu siihen ettei Jungkook irrota näppejään sinusta koko iltana", Hoseok sanoi virnuillen ja katsoi Jiminä pohtien. Sitten hän yllättäen hihkaisi ja juoksi omalle vaatekaapilleen, tuoden mukanaan jonkinlaisen mustan lenkin käsissään.

"Usko pois, tämä kruunaa asusi", hän sanoi ja pujotti mustan chokerin Jiminin kaulaan.

"Aaaa daddy Jungkookie ei voi vastustaa sinua Jiminiiiee~" Hoseok liversi innoissaan ja sai Jiminin vajoamaan kaksinkerroin häpeästä.

"Hobie, lopeta pliis..." hän sanoi peittäen punaiset kasvonsa toisella kädellään, melkein sulaen maahan nolostuksesta, "selvä, vaihdan siis nämä vaatt-"

"Etkä varmana vaihda! Jimin, voin taata, että Jungkook ei saa silmiään irti sinusta koko iltana. Hyvä jos hän ei kanna sinua saman tien hotellillenne, en oikeasti yllättyisi yhtään-"

"Okei, tuli selväksi Hyung, kiitos", Jimin sitten sanoi nauraen Hoseokille työntäessään tämän ulos huoneesta. Välillä tuo oli kuin hänen seksielämästään aivan liian kiinnostunut äiti.

Mutta todellisuudessa Jimin halusi tehdä tänään Jungkookiin vaikutuksen. Hän oli todella iloinen nähdessään, kuinka tosissaan tämä oli ottanut koulun nämä muutamat viikot, aina rehtorin puhuttelusta asti (kuten oli luvannut), mutta se oli myös tarkoittanut, ettei heillä ollut ollut kamalasti aikaa... No, olla yhdessä. Ainakaan siinä mielessä. Toki Jimin oli auttanut tätä koulujutuissa parhaansa mukaan, ja heillä oli ollut muutamia kuumia hetkiä kahdenkeskeisissä tanssiharjoituksissaan (joita Jimin odotti aina salaa, sillä se oli ollut hänen tekosyynsä vietellä Jungkook näyttämättä sitä liian suorasti). Hoseok ja Taehyung olivat myös molemmat käyttäytyneet jostain syystä oudosti, ja olivat kumpikin poistuneet huoneistaan harvinaisen harvoin, joten Jiminillä ja Jungkookilla ei ollut ollut kamalasti tilaisuuksia nauttia parisuhteensa erinäisistä puolista. Ja vaikkei Jimin halunnut myöntää sitä edes itselleen, totuus oli, että tämä oli hiljalleen alkanut horjuttaa hänen ennestäänkin epävarmaa suhtautumista heidän parisuhteestaan. Kaikki oli kyllä ollut äärimmäisen hyvin heidän välillään, Jungkook oli ollut aina hellä ja ihana hänelle, tehnyt Jiminin olon niin rakastetuksi kuin mahdollista, mutta siitä huolimatta... Jimin ei edes oikein itse tiennyt, mitä hän odotti tai mitä heidän suhteestaan hänen mielestään puuttui. Se kaikki tuntui tavallaan hyvältä ja turvalliselta, mutta samalla kuitenkin siltä, että sen kaiken olisi voinut pyyhkäistä yhdellä kädenheilautuksella pois. Oli melkein kuin hän olisi odottanut tuota jotakin väistämätöntä asiaa, joka lopullisesti kaataisi sen korttitalon, miltä heidän suhteensa hänen mielessään hieman tuntui.