[✓] [FIN] You Deserve The Best of Me || Jikook Fanfic

Luku 8 - Seuraava aamu (xx)

*JIMIN POV*

Heräsin seuraavaan aamuun raottaen varovasti toista silmääni, enkä heti tajunnut missä olin. Vartaloani koski joka paikkaan kaukaisen tutulla tavalla ja minulla meni vielä hetki, ennen kuin tajusin missä olin. Säpsähdin huomatessani, että vieressäni makaava nuori mies – poikaystäväni (punastuin pelkästään tuosta sanasta) oli painautunut tiukasti selkääni vasten, kietoen molemmat kätensä tiukasti ympärilleni ja hengittäen rauhallisesti niskaani. Eilisen illan tapahtumat palasivat tulvana mieleeni, saaden minut hetkeksi miettimään, oliko se kaikki oikeasti tapahtunut. Ensin treffimme, jotka olivat osoittautuneet ihaniksi (en voinut kuin tuhahtaa huvittuneena, kun muistin hänen raahanneen minut zombielokuvaan). Sitten Jungkookin kauniit sanat, jotka olivat vihdoin saaneet minut uskomaan, että hän oli muuttunut viimekertaisesta... Ja että hän oikeasti välitti ja oli kiinnostunut minusta. Tuo ajatus sai minut hymyilemään autuaasti.

Ja mihin ilta oli sitten myöhemmin johtanut... Purin hieman huultani miettiessä mitä Jungkook oli saanut minut tuntemaan, menettämään melkein järkeni, unohtamaan kaiken muun kuin hänen huumaavan kosketuksensa ja äänensä, ja minä olin onnellisesti antautunut hänelle. No niin, ei tainnut olla ihme, miksi vartalooni koski niin paljon. Kaiken tämän miettiminen sai perhoset lehahtamaan lentoon vastassani ja koko kehoni kihelmöimään mukavalla tavalla. Hymyilin kuin mikäkin idiootti, kun vein käteni Jungkookin lihaksikkaiden käsivarsien päälle ja nautin hänen lämmöstään ja suloisista henkäyksistä kutittamassa niskaani. Tunsin itseni niin turvalliseksi hänen tiukassa syleilyssään ja mietin hymyillen, olimmekohan nukkuneet näin koko yön.

Sitten kuitenkin havahduin hieman siihen tosiasiaan, etten ollut peseytynyt eilen illalla. Vilkaisin varovasti alas ja tajusin olevani edelleen yltä päältä omassa... Öhöm, minun täytyisi todellakin peseytyä. Mitä jos hän ajattelisi sen olevan ällöttävää tai jotain?

Yritin nostaa Jungkookin kättä ympäriltäni varovaisesti, vain ansaitakseni häneltä unisen murahduksen ja entistä tiukemman rutistuksen. Vaivoin hillitsin onnellisen kikatuksen, joka oli paeta huuliltani. Pidin hänen tavastaan halata minua kaivautuen samalla hiuksiini, vaikka tässä tilanteessa se olikin ehkä hieman hankalaa. Yritin sitten varovasti uudestaan ja sain kuin sainkin itseni luikerreltua irti hänen voimakkaasta puristuksestaan. Kaikki meni hyvin siihen saakka, kunnes kohottauduin jalkojeni varaan – vain horjahtaakseni hallitsemattomasti vasten sängyn tolppaa. Parkaisin pelästyneenä ja kiristelin hampaitani kivulle koko alavartalossani. Nyt huomasin Jungkookin raottaneen toista silmäänsä ja edelleen unisena hän tarttui ranteeseeni ja veti minut takaisin sänkyyn päällensä.

"Mihin sinä luulet meneväsi", kuulin hänen unisen murinansa korvaani vasten ja henkäisin hieman, kun hänen kätensä ja jalkansa kietoutuivat omistavasti ympärilleni. Makasin hänen alastoman vartalonsa päällä ja hän alkoi liu'uttaa käsiään tutkivasti alaspäin, hengittäen edelleen raskaasti korvaani. Tilannetta ei helpottanut ollenkaan se, että tunsin hänen kivikovan miehuutensa painautuvan alavatsaani vasten. Jollain taisi hormonit hyrrätä aamuisin.

"Kookie...", henkäisin katkonaisesti, kun hän oli alkanut näykkimään korvalehteäni, samalla kun hyväili alaselkääni suurilla kämmenillään, "... ahh... Kookie, minun täytyy mennä suihkuun..." mumisin hänen kaulaansa vasten ja hukuin sillä hetkellä hänen miehekkääseen tuoksuunsa. Miten hän onnistui tekemään minut hulluksi vain muutamassa sekunnissa?!

Jungkook jatkoi korvani pahoinpitelyä vielä hetken, kuin ei olisi ollenkaan kuullut mitä sanoin, enkä oikeastaan valittanut. Tunsin hänen lihaksikkaan vartalonsa itseäni vasten, mitä en ollut eilen ehtinyt katsoa niin tarkasti, kuin olisin halunnut. Vein nyt värisevän käteni kevyesti hänen rintalihaksensa päälle ja liu'utin sitä hänen vatsalihaksilleen, ihaillen tuota sileää ja ruskettunutta ihoa... Hyvänen aika, kuinka monta lihasta ihmisen vatsassa voi edes erottua? Olin jossain omassa transsissani sivellessäni hänen epätodellista vartaloaan, kun tunsin yllättäen hänen suupieliensä kohoavan kaulaani vasten, jota hän oli siirtynyt näykkimään.