[✓] [FIN] You Deserve The Best of Me || Jikook Fanfic

Luku 12 - Hylätty

*Jungkook POV*

Vilkaisin kännykkäni näyttöä toiveikkaasti ja pyöräytin silmiäni, kun huomasin sen olevan taas häneltä. Mitä tuo saatanan lortto oikein kuvitteli itsestään? Milloin olin osoittanut hänelle mitään muuta, kuin seksuaalista kiinnostusta ja kuinka kauan sitten sekin oli ollut? Totta puhuakseni, hän oli ollut yksi parhaista panoistani, mutta siitäkin oli jo aikaa. En ollut ollut naisten kanssa aikoihin, eikä se edes merkannut enää. Koska nyt minulla oli Jimin. Minulla oli oma enkelini, joka antoi kaiken mitä olisin ikinäkään voinut pyytää ja enemmän. Jopa seksi hänen kanssaan oli niin paljon parempaa kuin mikään mitä olin ikinä kokenut. Ja vain siitä yhdestä ainoasta syystä (no, olihan hän aivan äärettömän seksikäs itsessäänkin), mutta meille se ei ollut pelkästään ruumiillinen suoritus. Ei pelkkää oman tyydytyksen ja orgasmin saavuttamista. Jiminin kanssa siinä oli mukana niin paljon tunnetta ja välittämistä toista kohtaan, ja minulle hänen nautintonsa tuntui yhtä hyvältä, ellei jopa paremmalta kuin omani. Hän oli tässä lyhyessä ajassa avannut minulle niin paljon asioita parisuhteista, ja toisen välittämisestä, mitä en ollut ikinä uskonut kokevani. Ja samalla hän oli uinut tiensä johonkin hyvin syvälle suojapanssarini alle, mihin en ikinä päästänyt ketään.

Jimin oli näyttänyt minulle, että voisin luottaa johonkuhun ja tuntea sen autuaan onnellisen tunteen siitä, että tiesin ettei hän jättäisi minua, vaan olisi tukemassa minua missä tahansa tilanteessa.

Hymyilin hiljaa tuolle ajatukselle ja yllättäen keksin idean, että voisin yllättää hänet tänä iltana jotenkin. Minut valtasi yllättävä tarve ostaa hänelle jotain, jotain sellaista, mitä hän voisi kantaa mukanaan ja mikä muistuttaisi häntä minusta. Eikös se ollut mitä poikaystävät tekivät? Samalla kertoisin hänelle kuinka paljon välitin hänestä ja kuinka paljon hän oli mullistanut maailmaani. Aloin selailla hajamielisesti kännykälläni erilaisia korusivustoja ja hetken etsimisen jälkeen olin jo keksinyt, mitä haluaisin ostaa hänelle.

Tiesin, että Jiminillä oli tänään pitkä koulupäivä, joten minulla oli hyvin aikaa käydä kaupungilla, ennen kuin etsisin hänet käsiini koulupäivän jälkeen. Jouduin sen takia jättämään lounaan välistä, mutta se ei ollut niin tärkeää. Eikä minulla mennyt kauaa, kun olin jo saanut ostokseni hoidettua ja olin kävelemässä takaisin yliopistolle.

Ilta oli jo pitkällä, kun lähdin pois kirjastosta (kyllä, olin oikeasti ollut opiskelemassa) ja lähdin Jiminin luentosalin suuntaan, mikä oli kylläkin lähes toisella puolella koulua. Oli niin myöhä, että käytävät olivat alkaneet autioitua, mikä kieltämättä tuntui aika mukavalta. Oli jotakin tosi rentouttavaa kuulla vain omien kenkien kopina noilla tyhjillä käytävillä, eikä tulla jatkuvasti muiden pällisteltäväksi. Sitä tunsi itsensä niin normaaliksi – parhaalla mahdollisella tavalla.

Pian lipevä naisen ääni takaani rikkoi kuitenkin tuon autuaan kuplani.

"Moi Jungkookie~" hän liversi ja käännyin haluttomasti äänen suuntaan. Chung Eui seisoi edessäni, kädet lanteillaan ja viettelevä hymy kasvoillaan.

"Mitä sinä haluat?" kysyin huokaisten haluttomasti. Hän oli lähetellyt minulle viestejä viime päivinä, jättämättä minua hetkeksikään rauhaan, eikä lopettanut vaikka olin käskenyt hänen tehdä niin jo monta kertaa. Hän katsoi minua pitkien silmäripsiensä alta ja puri hieman alahuultaan viettelevästi. Hän astui pari askelta lähemmäs, avaten samalla kaksi nappia kauluspaidastaan, niin että minulla oli näkymä suoraan hänen rintaliiveihinsä asti. Minun oli pakko myöntää, että hän oli aivan äärettömän seksikäs – ja hän tiesi sen itsekin. Pelkästään se, että olin viettänyt hänen kanssaan useamman kuin yhden yön, todisti asian.

"Eikös se nyt ole selvää Jungkookie?" hän jatkoi viettelevästi ja astui yhä lähemmäs, pyöritellen mustaa hiussuortuvaansa muka viattomasti sormensa ympärillä. Että minua ärsytti, miten tuo näky sai hormonini hyrräämään.