Meow Meow~ ||Yoonmin||

7.

-Yoongi-

"Daddyyyy~" kärsimätön vinkaisu kuului korvaani.

"Mitä nyt Jimin?" Kysyin haukotellen, ja vaihdoin asentoa selälleni, ja laitoin käteni niskani taakse.

"Jiminillä on nälkä." Tuo sanoi, ja tunsin Jiminin tulevan päälleni hajareisin.

"Aha." Sanoin raottaen silmiäni, ja katsoen tuota suloista poikaa joka tuijotteli minua kiinnostuneena. Jiminin vaaleat hiukset olivat ihan sekaisin, joka sai hänet näyttämään vain entistä söpömmältä.

"Kai sä osaat itsekkin ottaa aamupalaa." Sanoin rapsuttaen tuota korvan takaa, Jimin sanoi tykkäävänsä siitä. Tuo sulki silmänsä, ja alkoi kehräillä rauhallisesti.

"Ei Jimin osaa." Tuo mutisi ravistaen päätään, johon säikähdin pienesti, ja vetäisin käteni takaisin itselleni.

"Kyllä sä osaat." Hymyilin, silitellen pojan lämmintä poskea.

"Syö vaikka muroja." Sanoin katsoen tuon epävarmoja silmiä.

"Mitä ne ovat? Tai siis, on Jimin kuullut niistä, mutta miltä ne maistuvat?" Jimin korjasi.

"No mulla on suklaamuroja, eli ne maistuu suklaalle." Sanoin hymyillen.

"Ai, selvä." Tuo sanoi, nousi päältäni, ja lähti tapsuttelemaan huoneesta pois.

Pyörin hetken aikaa sängyssä, yrittäen nukahtaa uudestaan, mutta en saanut unta. Nousin sängystä, ja lähdin katsomaan mitä Jimin on keittiössä saanut aikaan.

"Mitä sä teet?" Kysyin pyyhkien silmiäni unihiekoista, ja katsoen sen jälkeen Jiminiä, joka söi muroja vaaleansinisestä kulhostaan. Muroja oli tipahdellut lattiallekkin muutama, eikä edes maitoa ollut pöydässä. Jiminin katse siirtyi minuun, ja tuo kiljaisi pienesti, nähdessään minut ilman paitaa. Jiminin posket alkoivat punoittaa pienesti, ja tuo käänsi katseensa muualle.

"J-Jimin syö muroja." Tuo sanoi ujosti.

"Jaah." Mutisin, ja lähdin tekemään kaikki aamutoimeni. Katsoin itseäni peilistä. Silmien alla näkyivät tummat silmäpussit, ja hiukseni olivat ihan sekaisin. Näytin siltä, etten olisi nukkunut ainakaan viikkoon.

Saavuin takaisin keittiöön, ja näin Jiminin nuolemassa kulhoa puhtaaksi, en sitten tiedä mistä syystä, jos ei edes maitoa ollut.

"Ei sun tarvitse sitä kulhoa nuolla." Naurahdin, ja otin kulhon Jiminiltä, vieden sen tiskivuoren jatkeeksi.

"Tarvitseepas." Tuo sanoi, ja käveli viereeni.

"Siivoappas noi sotkut." Sanoin osoittaen lattialla lepääviä muroja. Jimin ei sanonut sanaakaan, vaan totteli käskyäni, ja alkoi siivota muroja lattialta, minun katsoessa tuon touhua. Katseeni käväisi pari kertaa hänen takamuksellaan, mutta siirsin katseeni nopeasti muualle. Jimin tosin söi murot, eikä vienyt niitä roskiin, mutta ihan miten vaan, kunhan ne vain katoavat lattialta.

"Onko hyvä?" Tuo kysyi, ja nousi lattialta.

"On." Naurahdin, kävellen tuon eteen. Laitoin käteni tuon molemmille puolille kasvoja, ja katsoin tuota syville silmiin. Tuo tuijotti minua takaisin ujosti, ja välillä vilkaisi alemmas.

"Yoongi on ilman paitaa!" Tuo kiljaisi hassusti ja lähti juoksemaan karkuun. Lähdin tuon perään, ja sain hänet kiinni loppuen lopuksi, kun saavuimme olohuoneeseen.

"Äläs karkaa." Nauroin, pidellen käsiäni tuon lantion ympärillä tiukasti. Nostin tuon ilmaan, Jiminin kikatellessa, ja pyytäessä minua laskemaan hänet alas.

"Mitäs jos mä en lähdekkään tänään sinne karkkien hakuun?" Kysyin laskien tuon alas.

"Kyllä lähdet, koska Jimin ei pääse, niin Yoongin pitää mennä!" Tuo huudahti, ja löi minua hellästi poskelle.