Meow Meow~ ||Yoonmin||

9.

-Yoongi-

Marraskuun 29. Päivä, ja joulukuu alkaa jo parin päivän sisällä.

"Jiminie, lähdetäänkö kauppaan?" Kysyin edessäni istuvalta pojalta, joka askarteli kartongin palasista joulukuusta.

"Ei Jimin voi." Tuo sanoi, ja liimasi punaisen kirkkaan piippurassin kartonkiseen, tumman vihreään joulukuuseen. Piippurassi esitti koristenauhaa, joita kiinnitettiin aina joulukuuseen koristeeksi. Joulukuusessa komeili jo muutama erivärinen piippurassi, ja mielestäni se oli tosi hieno.

"Miten niin et voi? Sinähän kävit jo kaupassa kanssani, eikä tapahtunut mitään ihmeellistä, kun peitit korvasi pipolla, ja häntäsi oli tietysti housuissasi. Muistatko, otimme silloin ison riskin, ja voimme ottaa edelleen, ja jos pahat miehet huomaa, pidän huolen ettei ne vie sinua." Sanoin, ja hörppäsin kuumaa kaakaotani.

"Ei Jimin voi. Tämä kesken." Jimin sanoi päättäväisesti.

"Pitäisi käydä joulukalenterit, jos siis sellaisen haluat." Sanoin katsellen ikkunasta ulos.

"Kalenteri?" Tuo kysyi ihmeissään. Tuo poika ei ole sitten joulusta nähnyt ripaustakaan.

"Sellainen laatikko, joka ostetaan aina joulukuuta varten. Kalenterissa on kaksikymmentäneljä luukkua, ja yksi avataan aina jokaisena päivänä. Tietysti ne saa säästää tai jotain, mutta yleensä sen tarkoitus on, että jos vaikka on seitsämäs päivä, silloin otetaan seitsämän numeroisesta luukusta karkki, ja syödään se. Toki aina niissä ei ole karkkia, vaan vaikka joku piristävä jouluinen kuva, mutta yleensä ainakin lapset ovat niiden karkkikalentereiden perään. Viimeisenä, eli kahtenakymmentenäneljänä päivänä joissain kalentereitten luukussa saattaa olla myös joku vähän isompi yllätys, vaikka isompi karkki. Ja kuten varmaan tiesit, kahdeskymmenes neljäs päivä on jouluaatto, jolloin joulupukki tulee yöllä savupiipusta sisään, ja tuo lahjat kuusen alle sillä aikaa, kun muut nukkuvat. Oikea joulupäivähän on vasta kahtenakymmenentenäviidentenä päivänä, jona aamuna lapset avaavat lahjansa. Ihmiset jättävät joulupukille keksejä ja mehua kiitokseksi, ja sen jälkeen joulupukki lähtee. Sen pitää jakaa lahjat kaikille maailman lapsille yhdessä yössä, aikamoinen kiire tehdä se niin vähässä ajassa." Selitin tuolle pitkän litanian, ja Jimin näytti toisaalta ymmärtävän kaiken, mutta toisaalta hän näytti vielä hämmentyneeltä.

"Ei Jimin tiennyt mitään tuollaista. Mikä Joulupukki on? Eikö kukaan ole ikinä herännyt kun Joulupukki tulee? Jimin haluaa valvoa sinä yönä niin pitkään, että näkee joulupukin!" Tuo hihkaisi, ja oli lopettanut kokonaan askartelunsa. Aloin selittää Jiminille lisää joulusta esimerkiksi, että jouluna jos jotain leivotaan, niin pipareita, ja ruokaa on paljon tarjolla.

"Kiinnostaisiko nyt se kauppareissu?" Kysyin nousten seisomaan, venytellen käsiäni.

"Joo!" Tuo huudahti innoissaan, ja nousi pöydän äärestä, lähtien juoksemaan kohti eteistä. Seurasin tuota nauraen perässä, ja aloimme pukemaan ulkovaatteita päällemme.

"Sit mennään." Sanoin hymyillen, ja aukaisin ulko-oven, josta Jimin karkasi, juosten autoani päin, joka oli lumen peitossa.

"Autatko ottamaan lumet pois?" Kysyin. Tuo nyökkäsi vastaukseksi, ja aloimme ottaa lumia auton päältä.

"Valmista." Sanoin, ja aukaisin kuskin puoleisen oven. Jimin juoksi toiselle puolelle autoa, ja aukaisi oven, istuen pelkääjän paikalle. Istuin itsekkin autoon, iskien avaimet rattiin. Laitoin lämmitystä jonkun verran, sillä auto oli sisäpuolelta jääkylmä.

"Jimin mitä mä olen sanonut siitä, jos et käytä turvavyötä. Muistatko, voi käydä iso pipi, eikä silloin naurata ei tippaakaan, mh?" Sanoin ankarasti Jiminille, joka ei ollut laittanut turvavyötään. Jimin hiljaa mutisi jotain olematonta vastaukseksi, ja laittoi turvavyön kiltisti kiinni. Sen jälkeen peruutin varovasti pihasta, ja lähdin ajamaan kohti isoa kauppakeskusta, jossa jouluteema jo pahasti kummittelisi.