Pimeys ja sen Varjo

luku 9

Jiri

Mul ei ollu ikin ollu yht hauskaa. Mä olin ekaa kertaa mun koko elämäs pikkusen kännis ja vaik mä olin ollu sitä vastaa aikasemmi nii alkoholi oli iha vitun jees. Kaikest tuli paljo hauskempaa eikä ollu paljoo mitää estoi tai kiusallisii hetkii. Tänne oli alkanu kasaantuu porukkaa ku joulun kuuen jälkee, Miron koko jengi oli vissii koos. En mä niitte nimii muistanu mut ne oli kaikki super hauskoi ja me oltii kaikki enemmä tai vähemmä kännis. Joku oli laittanu musaa ja muutama tyyppi pomppi sen tahis keskel lattiaa ja Valtteri ja Aada teki toisillee fritsui siin sohval. Mä istuin lattial siideri kädes Miron kaa ja kerranki must tuntu et mä kuuluin jonnekki. Mä tiesin et muutaman tunnin pääst mun pitäis lähtee ku kello oli varmaa jo jotai kaheksa mut se oli sit sen ajan murhe. Just ny mä istuin kylki kyljes mun ihastuksen kaa ja me oltii molemmat kännis, meil oli paskaa musaa ja me oltii nuorii ja vapait.

"Mun pääs pyörii", mä ilmotin sille leveest hymyille ja se pudisteli päätää naureskellen. "Jätkä o juonu muutaman siiderin ja ehk kaks shottii vodkaa."
"Nii?"
"Arvaa mis sä oot", se sit yhtäkkii kysy saaen mut kallistaa päätä. Jotai se haki mut mun aivot oli nii puuron ettei mul ollu hajuukaa mitä. "Kännissä", se levitti kätensä ja katto mua ku vähä-älystä. Mä repesin jostai syyst vaik se ei ees ollu nii hauskaa, mun ote kirveten siit puoliks juodust tölkist. Miro tajus viime tingas ja ojens käden. Se sai sen just ja just kii ja anto takas mulle. Vitun vampyyri. Meiä sormet koski ja must oli outoo mite me istuttii kii toisissamme ja sit tollane pieni kosketus sai mun koko naaman punaseks. Se kans huomas sen vinost hymyst päätelle. Se nyökkäs edellee kuivapanevii Valtterii ja Aadaa ja virnisti sit mulle. "Haluuks kokeilla?"
Mä tiesin et se vaa vitsaili mut mun sydän alko silti takoo iha hullun ja mun varpaatki varmaa sai värii. Mä katoin Miroo eikä mun ollu vaikee kuvitella sitä mun päälle, huulet mun huulil, kaulal ja rinnal ja reisil ja... voi luoja.

"Miro tuu tanssii!" Yks niist pomppijoist, ei-kassa-Leevi vissii, joku pitkähiuksine brunette kuitenki, huus ja hetke mä olin varma et Miro menis mukaa ja mä jäisin yksin näitte vieraitten ihmisten kaa mikä ois ollu hirveet vaik kaikki oliki iha päissää. Mut se vaa huitas ilmaa ja huus takas et ei kiitti. Mä tajusin et virnuilin aik leveest. Nii ku seki ku se käänty takas kattoo mua. Mun katse oli oikeestaa koko aja sen huulis eikä mua haitannu et se totta kai huomas. Mä en ollu ikin ees tajunnu mite siistei huulikorut oli. Ne kimalteli kaikes siin valos mitä telkast ja ulkoo tuli ja ne tuntuis varmaa kivoilt mun omii huulii vaste. Mä huomaamat itekkää nostin käden ja kevyest painoin sormen sen alahuult vaste, koskien sen korui hymyille vähä. Sen silmät oli puoliks kii ja sen toine suupieli käänty vähä ylöspäi, eikä kukaa ollu varmaa ikin näyttäny yht känniselt ja nätilt yht aikaa. Sit se pisti kielen ulos ja nuolas mun sormee. Hitaast ja kattoen mua koko aja silmii. Se tais olla vikatikki mun kännisille aivoille kosk jotenki mä päädyin painaa huulet mun sormen tilalle. Ne korut tosiaa tuntu kivoilt. Mun lasit kyl ei. Miroki vissii huomas sen kosk se vetäyty pois ja ennen ku mä kerkesin juoksee häpeäst vessaa kosk ei se halunnukkaa mua ja kosk mä olin tajunnu kaikki merkit vääri, nii se otti mun lasit varovast pois ja laskien ne siihe matolle meiä vieree, suuteli mua uuestaa. Paljo mukavampaa. Mä vein käden sen niskaa, vetäen sitä viel lähemmäs vähä siinki pelos et se menis taas kauemmas. Mä olin haaveillu täst vittu nii kaua et se ei nyt lähtis hetkee. Se ei ehk ollu täyellisin tilanne siihe hommaa ku päät oli painavii ja kaikki nauratti mut paljo, paljo parempi ku ei mitää. Viinalt maistuvat suudelmatha oli parhait. Ainaki täst lähi.

Mun käsi vaels sen hiuksii ku se alko imee mun kaulaa, huulirenkaat vähä raapie mennessää mut se vaa tuntu kivalt. Mä hengitin kiivaammi ku ois ehk ollu terveellist mut mua ei kiinnostanu. Mul oli silmät kii ja mä kuulin ku kaikki pomppi ja popitti Petri Nygårdii ja Miro oli vihdoi siin ja mitä muut mä oisin voinu haluta? Ainaki mä toivoin et tää ei ois unta.