Pimeys ja sen Varjo

luku 18

Miro

Pizzat oli tullu vihdoin iha liian piinallisen vartin pääst ja kaikki istuskeli keittiön lattial laatikot eessä ja kädet sotkus. Ja no suunnillee kaikki muuki. Turol oli jostai syyst valkoset hihat nii ne oli hyvin pizzaset.
Jiri oli kommentoinu tilanteen ironian kosk siin ois ollu neljän istuttava pöytäki mut sen sijaa lattia oli meiä valinta nii ku joka kerta ku me syötii tääl. Mut ei kukaa jaksanu alkaa raivaa sitä ku se oli täyn turhii papereit ja tyhjii röökiaskei ja likasii astioit ja ylipäätää kaikkee mitä kukaa ei tarvinnu. Suurin osa niist sitä paitsi oli Roopen nii se sais luvan siivota. Se oliki ilmestyny tänne ku taikaiskust nii ehk se tarpeeks kännis alkais raivaa sitä pöytäparkaa. Ei sitä ikin tienny. Must kyl tuntu ettei se mitää siivois et täs oli enemmä ongelmii ku hyötyy. Isoin ongelma oli se et meil oli vaa viis normaalikokost pizzaa ja kuus jätkää tärkeimmäs kasvuvaihees. Ainaki leveydes täl vauhil.

"Sul o pizzaa naamas", Valde ystävällisest ilmotti avaten kolmannen karjalansa. Mä nielasin nopee mun puolikkaan slaissin iha vaa et sain otettuu siit huikan sen mutinoit kuuntelemat. Ah pizzaa ja bissee, oliks mikää tän parempi yhistelmä. No ehk kolme ässää, seksi, sauna ja safka. Mut hyvä kakkone.
"Nuole se pois", mä hymyilin sille viattomast -tai nii viattomast ku sen lauseen yhteydes ny pysty eli ei kovin-, saaen Jirin pyöräyttää mulle niit sen nappisilmiää. Sil ei muutenkaa menny hirvee hyvin. Jätkä jäis koht ilman ruokaa ku se oli tuhonnu vast kolme slaissii. Eikä siit koko lattian peittäväst laatikkorykelmäst ollu jäljel ku puolikas jo jäähtyny hawaii.

Mä en todellakaa oottanu et Valde ois ottanu sitä tosissaa, mut no se oli kitannu Pisangiiki aikasemmin nii ehkei se hirveest erottanu vitsii oikeest haasteest. No mä en erottanu selvinpäinkää ettei sil. Mä melkei säikähin ku se käänty muhu päin ja iski kädet molemmin puolin mun päätä, alkaen nuolee mun suupielii. Se oli yks epämukavimmist asioist ikin, se sekä kutitti et tuntu vaa oudolt. Roope repes mun kiemurtelulle ja Turo ei saanu henkee varmaa muute vaa. Saatto olla astmakohtaus. Ei ois ollu mitää uutta.

Hetken ähinän ja tilanteest pakonomasen luikertelun jälkee se vihdoin päästi mut otteestaa ja mä olin heti pyyhkimäs naamaa kätee mikä ei ehk ollu yhtää sen parempi. Mä siis pyyhin sen Valden omaa paitaa. Ei sitä hirveest tuntunu haittaavan, se vaa näytti super tyytyväiselt. Jiri sen sijaa ei, mä päättelin ku vilkasin sitä ku epämukavin tilanne oli ohi. Se tökki pizzaansa hiukset silmien ees vaik mist vetoo et sil oli viel nälkä. Kukaa selvinny jollai neljäl palal. Siit tuli mielee sellane animehahmo mil oli joku ihme musta juttu silmil mikä kerto et sitä vitutti. Mä vedin sen kainaloo eikä se hirveest vastustellu mikä oli varmaa hyvä merkki. Tai sit se ignooras mua mikä ois huonooki huonompi merkki. En tienny. Saatto olla kumpi vaa.

"Käyttääks Jiri?" Roope kysy jossai vaihees mult ku kaikki oli jo syöny mut kukaa ei jaksanu liikkuu, "en viitti alkaa sekoilee tääl jos joku o selvän."
"Kysy silt", mä kohautin olkii ja se teki työt käskettyy. Jiri avas suunsa mut sulki sen sanomat mitää. Mä näin miten sen aivot raksutti. Mä katoin sitä huvittuneen. Se vilkas mua ja mä päätin sit auttaa. "Kamaa. Se meinaa et käytätsä aineit. Huumeit. Huumausaineit. Ei et käytätsä kumii."
"En? Siis kamaa", Se enemmänki kysy saaen Roopen huokasee. Mä nauroin mielessäni sille sen "siis kamaa." Ei jumalauta. No sentää se vissii käytti kumii. Se oli hyvä. Ei ollu siis aidsii. Luultavast. Mä en kuitenkaa sanonu äänee mitää ku Roope halus selittää.
"Oisin vaa halunnu testaa niit mitä Miska pölli", se sano pokkan vissii unohtaen et Miska oli vainoharhasin ihmine ikin. Se kääns pään äkkii sitä kohti leuat loksahtaen auki. Hiuksetki heilahti sillee dramaattisest nii ku edellee siin animes. Roope ei vissii tajunnu et mitä se oli tehny ku se vaa töllötti sitä tyhmän. Ei se syyst ollu porukan tyhmin. "Et sä voi vaa mennä kailottaa tost, häh? Ootsä vittu idiootti?"
"En mä mitää kerro kellekkää", Jiri puuttu puheesee mut Miska ei lotkauttanu korvaansakkaa. "Se o vaa yleisest loukkaantunu", mä lohutin sitä, "se ei tykkää siit ku joku puhuu sen laittomuuksist."
"Tykkääks kukaa?" Se kohotti kulmiaa.
"Hyvä pointti."