Takkatulen äärellä {joulukalenteri 2k19}

5. |Hoseok|

Herään unestani jatkuvaan koputukseen ovella joten joudun nousta puoliksi Yoongin ja Jungkookin päältä, minulla ei ollut juurikaan muistukuvaa eilisestä illasta tai siitä kuinka päädyin tuohon nukkumaan. Haistan itsessäni alkoholin vaikken yleensä tykkää juoda, se siis tekee tämän päänsäryn joka tuntuu kovempaa liikkuessani. Avaan kuitenkin oven ja saan eteeni jonkun miehen.

"Busanin lukiosta?" Tuo kysyy katsoessaan minua suoraan sieluun ja nyökähdän unisena

"Tulin ilmoittamaan että teillä ei ole tänään koulua yllättävän sähkökatkon takia joka on koulunne alueella. Muuten teillä kyllä olisi, mutta kuten varmasti tiedätte, noin 80% opetusmateriaaleista ja tunneista liittyvät tavalla tai toisella koneisiin eikä sähköt toimi. Voitteko ilmoittaa teitä vastapäätä olevaan kämppään? Kukaan ei tule sieltä avaamaan"

Nyökkään hieroen silmiäni ja miehen lähdettyä suljen oven. Olen jotenkin niin väsynyt, että päätän istahtaa hetkeksi eteiseen. Liu'un istumaan ovea vasten ja ennenkuin huomaankaan, olen sulkenut jo silmäni ja palannut uneen.

"HOSEOK MITÄ PERSETTÄ SÄ NUKUT VIELSKI MEIDÄN PITÄIS OLLA KOULUS"

Raotan unisena silmiäni ja huomaan Jungkookin turhaantuneen ilmeen edessäni, selitän unisena ettei kouluun tarvitsisi mennä sähkojen puuttumisen takia. Sitten nousen ylös ottaen pojasta tukea

"Onks muut jo hereil?" Kysyn haukotellen ja kävelen tummatukkaisen vierellä keittiöön.

"Ja tässä oikealla näette harvinaisen 'en halua juoda' Hoseokin suoraan krapulasta, ilmeisesti selvinpäin ei viimeyönä oltu" Taehyung naureskelee istuessaan muiden kanssa syömässä aamupalaa noin puoleltapäivin.

"Haista paska, kuiteski sammuit ennen mua. Nii ei muuten oo mitää kiirettä kouluu ku tänää vapaata, sähköt poikki" Sanahdan istuen tämän syliin kun ei muitakaan paikkoja ollut vapaana.

"Olisin muutenki lintsannu tänää nii ihan sama mikä syy siel on" Yoongi virnistää hiljaisesti, taidan olla ainut joka sen edes kuuli. Nappaan pöydästä syötävää ja mussutan tyytyväisenä leipää Taehyungin sylissä kuunnellen muiden puhetta. Katseeni käy jokaisessa yhtä väsyneessä pojassa ja huomaan Seokjinissä jotain erilaista, tajuan kuitenkin nopeasti mitä se erilainen oli.

"JINNIELLÄ ON PUNAISET HIUKSET!" Huudahdan osoittaen seisovaa poikaa, tuo naurahtaa minulle hieman väsyneenä juodessaan vettä

"Tais todellaki mennä eileen vähä kovaa, arvaa minkälaisen shokin sain ku katoin ekan kerran peiliin" Tämä toteaa vilkaisten sitten Namjoonia hymyillen.
"Mut onneks Monie tuli rauhoittelemaan mua"

Syötyäni tarpeeksi ja saatuani päänsäryn hiljenemään kävelen sohvan läheisyyteen aloittaakseni siivouksen. Huomaan tyhjien juomatölkkejen seasta polaroid kuvia eiliseltä, tutkailtuani niitä löydän myös hämäriäkin kuvia. Yhdessä niissä joku on kuvannut minun ja Yoongin kännisen suudelman ja toisessa Jungkook ja Taehyung seisovat käsillään ja yrittävät juoda pilleillä tölkeistä. Kuvia löytyy myös Seokjinin hiustenvärjäyksestä ja Jiminin tippumisesta tuoreen punapään sylistä. Naurahtelen hieman ja palaan kuvien kanssa muiden luokse siivottuani tölkkejä sivuun.

"Jätkät pitäiskö näitä kehystää ihan huviksi?" Kysyn huvittunut ilme kasvoillani kun katson muiden ilmeitä heidän katsoessaan kuvia

"Miksen mä muista ku ton käsillä seisomishöskän ja sitten ton missä Namsku on meikattu?" Taehyung valittaa ja katson kuvia uudestaan, en nimittäin ollut nähnyt kuvaa jossa Namjoon on meikattu. Näky oli selvänäkin niin huvittava että purskahdan nauruun ja valahdan lattialle rääkättämään kuvalle

"Onneks musta ei löydy hirveen monta kuvaa" Namjoon sanahtaa hieman nolostuneena.

Päästyäni yli moisesta upeasta näystä, nousen istumaan ja rauhoittelen itseäni. Kysyn sitten mitä voisimme tehdä kun kouluunkaan ei tarvinnut mennä. Päätämme vain istua kaikki seitsemän meille katsomaan One Punch Man'in uutta tuotantokautta, sillä kukaan meistä ei ollut kerinnyt katsoa sitä. Siivoan Jungkookin kanssa meille tilaa sohvalle silläaikaa kun osa valmistautuu herkkujen tarjoiluun ja loput istumiseen.

Kun kaikki on valmista, istun sohvan eteen jossa on vielä tilaa, nojaan selälläni Yoongin jalkaan sillä tuo istuu takanani sohvalla. Joku painaa playta ja käännän katseeni televisioon tutun intron soidessa. Puolet meistä, minäkin, alkavat heti fliilata musiikkia ja muut naurahtelevat meille kun he eivät voi nähdä ruutua jonka peitämme..