Siivillä ajan [I] VALMIS

Luku 26

~ Pulunlaulun nk ~

Parantajan pesä oli hiljainen ja hämärä. Istuskelin nauttimassa päivän ateriaani ja katselin tassujani mietiskellen maailman menoja, kuunnellen samalla ulkoa kuuluvaa kissojen muminaa. "Pulunlaulu?" Korppitassun varovainen ääni sai minut hereille ajatuksistani. "Niin?" Nau'uin ja käänsin katseeni pesään tulleseen oppilaaseen. "Onko sinulla aikaa puhua hetken?" Oppilaani kysyi ja vaikutti hermotuneelta. "Tietenkin," Sanoin lempeästi ja työnsin sivuun hiiren raadon. Odotin kunnes Korppitassu oli asettunut istumaan viereeni ja aloittaisi asiansa kertomisen. "Tiedän että parantajat eivät saa hankkia kumppania, tai pentuja," Korppitassu aloitti tassujaan katsellen ja siirrellen niitä hermostuneesti. Sydämeni alkoi heti hakkaamaan lujaa, eihän hän tiennyt minusta ja Harmaatähdestä? "Niin?" Kehotin häntä jatkamaan ja vilkaisin pesän suuta. "Mutta… Mi-Minusta tuntuu että olen… ihastunut erääseen kissaan," Korppitassu kertoi ja nosti varovaisesti katseensa minuun, odottaen reaktiotani. Tunsin hieman helpostusta, kun asia ei koskenut minua ja Harmaatähteä. "Tiedät, että niin se ei saisi olla, parantajaoppilaana sinulla on velvollisuutesi ja sääntösi," Nau'uin vakavana. "Tiedän, tiedän. Mutta, en vain voi asialle mitään," Korppitassu naukui ja katseli muualle hieman nolostuneena, kun joutui keskustelemaan asiasta. "Haluatko kertoa keneen olet ihastunut?" Kysyin varovaisesti. Korppitassu katseli tassujaan pitkään, ennen kuin vastasi "Valkotassuun". Se ei oikeastaan tullut minulle yllätyksenä. Huokaisin ja suljin silmäni miettiäkseni asiaa. "Tietääkö tästä kukaan muu kuin sinä ja minä?" Kysyin. Oppilaani pudisti päätään, hyvä niin. Vedin syvään henkeä ja huokaisin. "Sinun on hylättävä tunteesi, tiedät lakimme. Tiedän miltä sinusta varmasti tuntuu, mutta niin asia on," Mau'uin vakavana. Kosketin oppilaani poskea, kun tuo nyökkäsi murheellisena. "Minusta tuntuu että voisit saada loppupäivän vapaaksi. Mene vaikka seuraamaan Valkotassun taisteluharjoituksia, Aurinkosiipi kertoi että he menisivät tänään aurinkokiville harjoittelemaan. Korppitassu piristyi nopeammin kuin ehti Tähtiklaani sanoa ja nyökkäsi. "Kiitos Pulunlaulu!" Oppilaani kiitti pirteänä ja kaikki murheellisuus oli kadonnut kuin tuhka tuuleen. Katselin kuinka hän loikki ulos ja huokaisin kun hän oli lähtenyt. Mikä päivä.