Jiminin näkökulma:
Miks mä en voinu kertoo Jungkookille aiemmin, että..mä tykkään hänestä. Nyt se on jo liian myöhäistä.
Mun unelmien poikaystävä on ihastunu mun parhaaseen kaveriin. Ihan perseestä. Tuntuu vaan siltä, että mä oon taas epäonnistunu yhdessä asiassa mun elämässä.
Kävelen Taehyungin oven luo. Päätän koputtaa.
"Kuka siellä? Jos oot Jungkook niin mee pois" Kuulen Taehyungin vastaavan koputukseen.
"Jimin täällä.." Vastaan.
"Tuu vaan sisään" Kuulen Taehyungin vastaavan.
Avaan huoneen oven ja astun sisälle. Huomaan, kuinka Taehyung tuijottaa minua..varmaan siksi, että itken.
"Niin, mitä asiaa sulla on?" Taehyung kysyy minulta.
"Saanko mä nukkuu täällä? Mä en haluu nukkuu Jungookin kanssa samassa huoneessa?" Kysyn.
"Saat, mutta onko Jungkook tehny sulle jotain? Kerroitko sille?" Taehyung vastaa.
Taehyung on siis ainoa, joka tietää, että olen ihastunut Jungkookiin.
"En..en voi" Vastaan katsoen lattiaan.
Taehyung ryntää halaamaan minua ja laittaa takanani huoneen oven kiinni.
"Jimin..sun pitää vaan unohtaa Jungkook." Taehyung vastaa minulle, samalla kun hän yrittää lohduttaa minua.
"Miten mä voin unohtaa Jungkookin. Se on vaa niin helkutin komea ja hänen kroppa on oikeesti sellanen, jota voisin kattoo joka päivä." Vastaan, alkaen itkemään kovemmin kuin aikaisemmin.
"Jimin..mä ymmärrän. Mä en haluis sanoo tätä, mutta mäkin pidän Jungkookista..ja paljon. Olin ihan hämmentynyt, kun sain kuulla, että Jungkook tykkää musta, mutta mä oon todella pahoillani sun puolesta." Taehyung vastaa.
"Miks kukaan ei tykkää musta?" Vastaan samalla irroittautuen Taehyungin halauksesta.
"Jimin..sä löydät sen oikean vielä joskus"
Kuulen Taehyungin sanat, mutta minua väsyttää niin paljon, että kaadun Taehyungin sängylle.
"Nuku hyvin, Jimin" Kuulen Taehyungin sanovan.
Samalla suljen silmäni ja alan nukkumaan.
-
Kiitos, kun luit!
