Sinä päivänä / Blind Channel

Luku 30

JOONAS

"Miksi täällä pitää sataa?" kuulin Joelin kysyvän turhautuneella äänellä. Atlantassa satoi, ja istuimme koko joukolla keikkabussissa tekemässä mitään sen ihmeempää. Reissaaminen alkoi jo väsyttää, ja tänään kenelläkään ei ollut energiaa tehdä mitään ylimääräistä. "Ei sentään lunta tule", Tommi totesi vastaukseksi ja tähyili ikkunasta harmaata sadesäätä. "Keksikää joku Hokalle jotain tekemistä, se näyttää kärsivältä", Niko ehdotti virnistellen pöydän äärestä, mistä sain idean. Noustessani tuolilta ylös huikkasin Joelille: "Otetaanko pikku matsit?" Ennen kuin hän ehti vastata mitään, hyppäsin hänen päälleen sohvalle. Tämä oli meidän tapamme, painimme keskenämme milloin missäkin. Varsinkin silloin kun ei ollut muutakaan tekemistä. "Voi vittu Porko, painu helvettiin siitä lääppimästä", Joel nauroi allani ja työnsi minua pois. Nauraen nousin ylös ja jätin hänet rauhaan. "Melkein hajosi kylkiluu", kuulin Joelin valittavan naureskellen takaani.

Virnistellessäni katseeni kiinnittyi Oliviaan, joka istui pöydän ääressä Nikoa vastapäätä. Niko tarkkaili hetken Joelia virnistellen ennen kuin alkoi jutella Ollin kanssa. Minä kävelin pöydän ääreen ja istuin Olivian viereen. Pöydän alla sujautin käteni nopeasti Olivian reidelle ja puristin sitä hieman. Tämän jälkeen nostin käteni takaisin pöydälle ja aloin voidella itselleni voileipää, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hymyilin itsekseni ajatellessani, että kellään muulla ei ollut hajuakaan siitä mitä meillä oli meneillään.

Vaikka olin aluksi vihoissani ollut erittäin paljon sitä vastaan, että Olivia lähtisi mukaamme kiertueelle, näin jälkeenpäin ajateltuna se oli ollut ehkä parasta mitä oli saattanut tapahtua. Philadelphian jälkeen olimme viettäneet muitakin öitä yhdessä, kun se oli mahdollista. En kuitenkaan pystynyt pitämään näppejäni erossa Oliviasta koko muuta aikaa, vaan aina tilaisuuden tullen kiusoittelin häntä jonkin verran. Olivia oli alkanut tekemään samaa, mikä lisäsi juttumme jännittävyyttä. Olivia oli ehdottanut asian pitämistä meidän kahden välisenä, mistä olin samaa mieltä. Vaikka muut olivatkin erittäin hyviä ystäviäni, en halunnut jakaa tätä kenenkään muun kanssa. Ainakaan vielä. En halunnut kuunnella muiden vihjailevia kommentteja tai kysymyksiä meistä.

Olin myöntänyt jo itselleni, että tunsin pientä ihastumista Oliviaa kohtaan. Ottaen huomioon historiamme en ollut varma, oliko se viisasta. Kaikki sanoivat aina, ettei entisen tyttöystävän kanssa kannata palata yhteen. En kuitenkaan voinut sille mitään, että hänen seurassaan tunsin asioita joita muut eivät olleet minussa koskaan herättäneet. Olin erittäin onnellinen että olin tarttunut Oliviaa kädestä silloin hotellin käytävällä ja pysäyttänyt hänen aikeensa mennä nukkumaan. Vielä onnellisempi olin siitä, että Olivia oli suudellut minua ensin. En kuitenkaan ollut varma, mitä Olivia tunsi minua kohtaan. Välillä minusta tuntui, että hänkin voisi olla ihastunut. Välillä taas tuntui, että hän näki meidät vain kavereina, jotka pitivät hauskaa keskenään. En halunnut kysyä asiasta vielä. En halunnut säikäyttää häntä. Antoi tämän jutun mennä omalla painollaan sinne minne se menisi.

Hetken kuluttua Olivia nousi ylös pöydästä. Olin juuri haukkaamassa leivästäni palasta, kun hän käveli takaani ja tunsin hänen koskevan toista olkapäätäni. Tämän jälkeen hän veti sormellaan hitaasti selkääni pitkin viivantoiselle olkapäälleni. Yllättävä kosketus sai kehoni jännittymään. Vannon, että kuulin hänen naurahtavan erittäin hiljaa. Vilkaisin nopeasti muita, mutta kukaan ei ollut huomannut tätäkään. Hymyilin itsekseni ja ajattelin, miten loistavia yhteiset salaisuudet olivat.