Osa 1

945 37 0
                                    

Nk. Olli

Istun tällä hetkellä Joonaksen sohvalla odottamassa, että tuo söpö hattarapää tulee takaisin leffaherkkujen kera. Okei myönnetään olen ehkä saattannut ihastua tuohon kitaristiin, mutta huom vain ehkä. Ja sitä paitsi ei hän minusta voisi tykätä, ei kukaan tiedä edes että en tykkää naisista. "No mitäs katotaan" tuo keskeyttää ajatukseni kun tulee keittiöstä. "Ööö... Ei väliä päätä sä." Hän nyökkää ja rupeaa selaamaan Netflixin leffoja läpi. "Käykö tää vai pelkääkö meijän pikku matelan poika vieläkin kauhu leffoja, niikuin lapsena? " Joonas kysyy osoittaen tv:tä jossa komeilee kauhuelokuva
"Hei. En mää niitä pelänny, mutta joo katotaan vaan." "Ai et pelänny hypit aina seinille tai olit silmät kiinni."
Joonas nauraa. "Okei, myönnetään saatoin pelätä, mutta nyt kuule oon jo iso poika." Ennen kuin Joonas ehti sanoa mitään niin laitoin elokuvan pyörimään.
Kadun nyt jo valintaani, tää on aivan karsea jo nytten. Inhoan kauhuelokuvia yli kaiken.

NK. Joonas
Olli on selvinnyt tähän asti ihan hyvin, eikä kiljunnut kun teini tytöt kun näkevät söpön pojan. "äää... Hyi helvetti." Olli huutaa ja hautaa kasvosa kainalooni. "ai et pelkää enään kauhuleffoja" kysyn virnistellen.
"En pelkään, katotaan tää nyt vaan loppuun." "Okei, jos sä nyt oot ihan varma" sanon, mutta olli ei tee elettäkään siirtyäkseen pois kainalostani.

Time skip elokuvan loppuun

"Voinko mä jäädä yötä, kun tuolla ulkonakin alkaa olla jo pimeetä" Olli kysyy minulta ujostellen. Miks hän ujostelee? "Joo tottakai, mutta pelkääkö meijän pikku olli pimeetä"
"En, mutta.. Öö... Aattelin että voisin jäädä"
"Niin, niin ja tossa lentää lehmä jonka päällä hiiri tanssii." yritän sanoa vakavan
Olli rupee nauraan ja ei minullakaan kauaa pokka pidä.
"Saanko lakanat ja ne. Nukun varmaan tossa sohvalla" Olli sanelee
"Joo" sanon ja lähden hakeen

Time skip siihen kun ne on mennyt nukkumaan

Herään hirveään huuton. Pomppaan sängystä nopeasti ylös kun tajuan, että huutaja on Olli. Olli nukkuu ja huutaa ja huitoo ilmas
"Olli, Olli herää, herää" yritän sanoa ja ravistella.
Olli räväyttää silmät auki ja purskahtaa hysteeriseen itkuun. Kaappaan hänet syliini.
"shyy, ei mitään hätää mä oon tässä. Rauhoittelen Ollia.
"Näitkö painajaistä?"
"Joo, en haluu nukkuun."
"Jos tuut mun viereen ja yrität nukkua ja puhutaan aamulla siitä painajaisesta" sanon lempeästi mutta päättä väisesti. Olli nyökkää ja mennemme molemmat nukkumaa.

-----------
Sanoja 358

Kaveruutta vai rakkautta Joonas x Olli Opowieści tętniące życiem. Odkryj je teraz