Luukku 12 Olli & Kiril

588 20 8
                                    

>K I R I L<

Olen kyykyssä ja otan kuvia lavan edessä lavalla hyörivästä bändistä. Jotenkin katseeni meinaa vain koko ajan harhailla tuohon upeaan basistiin. Ja jos täällä on vielä joku joka eivtiedä kenestä on puhe niin ole ystävällinen ja googleta Olli Matela, sen jälkeen ei taida enää muut ihmiset olla verrattavissakaan tuohon suorastaan jumalalliseen olentoon.

Yhtäkkiä havahdun takaisin todellisuuteen ja jatkan kuvien ottoa. Niko, Joel ja Aleksi käyvät tervehtimässä yleisöä aidan takaa biisien välissä olevan tauon aikana. Yhtäkkiä näen myös Ollin juoksevan aidan viereen joka saa fanit hullaantumaan suorastaan.

Kun Olli juoksee takaani tunnen tämän sormien hipaisevan minua niskasta. Se saa kehoni läpi vyörymään kylmät väreet ja kasvoilleni tunnen kohoavan hennon punan. Kohotan katseeni lavaan ja näen sielä Joelin virnistävän minulle. Voi helvetti tajusiko hän minun punastuneen Ollin kosketuksen jälkeen.

Keikka jatkuu loppuunsa ilman sen kummempia välikohtauksia. Lopulta tulee loppukuvan aika. Nousen lavalle ja kävlen takaosaan kuvan ottoa varten menen kyykkyyn. Katson jätkiä ja odotan heidän järjestyvän. Yhtäkkiä Olli kohottaa katseensa suoraan minun silmiin ja iskee silmää. Tunnen kuinka puna leviää naamalle mutta saan silti napattua kuvan.

Kävelen lavan taakse missä bändin jätkät ovat jo naureskelemassa jollekkin. Menen istumaan sohvalle ja vain katselen hetken muita. Yhtäkkiä tunnen jonkun tuijottavan minua. Käännän katseeni ja näen Ollin tuijottavan minua. Kun Olli huomaa minun huomanneen hänen tuijottavan minua hän virnistää ja kääntää katseensa pois.

En pysty tähän. Nousen ylös ja jätän muut naureskelemaan keskenään. Kävelen käytävään istuudun maahan. Nojaan seinään ja suljen silmäni. Nostan sormeni otsalleni ja nojaan sormiini. Yritän saada hengitykseni tasaantumaan.

Mieleeni nousee vain yhä uudestaan kuvat kun Olli virnistää minulle ja se kun hän iskee silmää minulle. Niskassani kihelmöi yhä siittä kohtaa josta Olli hipaisi. Hieraisen toisella kädellä niskaani mutta tunne ei lähde minekkään. Kuulen kuinka jonkun askeleet lähestyvät minua.

Nousen äkkiä ylös jotta en herättäisi ihmetystä istuskellessani lattialla. Äkillinen ylösnouseminen olikin ilmeisesti asteenverran paskempi ideä koska minusta tuntuu siltä että voisin pyörtyä hetkenä minä hyvänä. Yritän ottaa seinästä tukea siinä onnistumatta.

Tunnen kaatuvani mutta ennen kuin osun lattiaan joku ottaa minusta kiinni. Avaan silmäni jotka olin huomaamattani sulkenut ja kohtaan Ollin ehkä hivenen huolestuneen katseen. Tunnen kuinka puna leviää taas kasvoilleni.

"En mä nyt nii uskomato oo et sun tarttis pyörtyy ku näät mut" Olli sanoo ja virnistää taas. "E-ei ku mä tota ni mä kaaduin ku mä-" Selitän kunnes Olli painaa sormensa huulilleni. Vetäisen terävästi henkeä ja tunnen kihelmöinnin huulillani.

Olli ottaa sormensa pois huuliltani jonka jälkeen tuo painaa huulensa hellästi minun huuliani vasten. Huuliani kihelmöi ja en ymmärrä miten olen voinut rnnen elää ilman täyä tunnetta.

*************************************

Haluisitteko huomenna tälle smut jatko osan? Sanoja 429

Kaikki mitä tarvitsen// bc oneshotsWhere stories live. Discover now