Luukku 14 Noel

540 24 2
                                    

>J O E L<

Istun oman kämppäni olohuoneen lattialla. Pitkästä aikaa Niko ei ole täällä kanssani. Se harmittaa minua, mutta itsepähän aloitin riidan jonka seurauksena Niko käski minun painua helvettiin.

Kyllä minulla on ollut monesti aiemmissa parisuhteissani riitoja mutta eivät ne ole tuntuneet läheskään näin pahoilta. Ehkä tässä nyt vaikuttaa se että välitän todellakin Nikosta. Olenhan minä siis välittnyt kaikista aiemmista kumppaneistani mutta Niko on vain enemmän kun he.

Riitammehan lähti niinkin tyhmästä asiasta liikkeelle kuin pyykkien kaappiin laitosta. Minulla oli tänään astetta paskempi päivä eikä minulla ollut oikein motivaatiota tehdä mitään. Niko pyysi minua laittamaan pyykit kaappiin johon minulla huonohermoisena meni hermo.

Aloin valittamaan Nikolle siittä että kyseessä on hänen kotinsa joten olisi hänen tehtävänä pistää pyykit kaappiin. Nikolla meni sitten hermot siihen josta en kyllä hämmästy koska olen ollut viimepäivät jopa omasta mielestäni todella ärsyttävä.

Lopulta riitamme meni siihen pisteeseen että häivyin Nikolta tämän käskiessä minua painumaan helvettiin.  Olin koko matkan vihainen kävellessäni kotiin mutta sitten viha lähti jättäen minulle pelkän pelon ja ikävän. Pelkään Nikon haluavan erota minusta koska olen niin haastava ja minulla on suunnaton ikävä Nikoa.

Otan puhelimeni ja katson onko minulle tullut viestejä. Ei ollut. Avaan minun ja Nikon keskustelun ja alan jo kirjoittamaan viestiä mutta pyyhin sen pois. Päätän lähteä käymään Nikon luona pyytämään anteeksi.

Vedän takin päälle ja kengät jalkaan ja lähden kävelemään kohti lähikauppaani. Aion ostaa Nikolle suklaata ja ehkä jotain muuta pientä. Kyllä, aion siis lahjoa Nikoa jotta hän antaisi minulle anteeksi.

Olen tehnyt ostokseni. Päädyin ostamaan suklaalevyn ja jäätelöpaketin. Kävelrn kohti kerrostaloa jossa Niko asuu. Minua pelottaa. Mitä jos Niko ei haluakkaan antaa anteeksi minulle vaan halua eron?

Lopulta huomaan olevani Nikon alaovella. Naputtelen ovikoodin ja vedän oven auki. Kävelen ajatusteni seurassa portaat ylös Nikon ovelle. Kaivan taskustani Nikon oven avaimen jonka tämä oli antanut minulle itse asiassa viimeviikolla.

Avaan oven ja astun sisään. Yllätyksekseni kuulen hiljaista nyyhkettä jostainpäin tätä kämppää. Otan ulkovaatteet äkkiä pois päältäni ja viel jäätelön pakastimeen, suklaalevyn jätän pöydälle jonka jälkeen menen etsimään Nikoa.

Lopulta Niko löytyy makuhuoneestaan. Kävelen tämän viereen ja vedän tuon halaukseen. Niko painaa päänsä rintakehälleni. Myös minun silmistäni alkaa valumaan kyyneliä. Minuun sattuu nähdä Nikon kärsivän.

"An-anteeks Joel, mä en halunnu ol-la sulle ilk- ee" Niko sopertaa. "Mä olin ite se ärsyttävä ja ärsytin sua jo monta päivää sitte" sanon. "Et sä oo koskaan ärsyttävä" Niko sanoo ja nostaa katseensa minuun. Painan huuleni Nikon huulille, suudelmamme maistuu suolaiselta mutta minua ei enää pelota.

************************************

Jotai tämmöstä paskaa tänne! Ideoita ja toiveita saa laittaa oikeen mielellään! Sanoja 417

Kaikki mitä tarvitsen// bc oneshotsTahanan ng mga kuwento. Tumuklas ngayon