Aleksin pov.
Koulupäivä oli juuri alkamaisillaan. Kello oli jo melkein 8, eli koulu oli alkamaisillaan. Hengasimme jo muiden jätkien kanssa, mutta Joel ja Tommi eivät olleet vielä tulleet. Varmaan olivat jo tulossa.
"Mite te teette koulun jälkeen?" Niko kysyi.
"No ite aattelin käyä lenkillä ja kattoo leffaa Ollin kanssa. Tommista ja Joelista en tiiä." Totesin.
"Ai sä oot sunnitellu meille jo illan tekemiset." Olli vinkkaa silmäänsä.
"Ainahan mä."
Timeskip kellojen soittoon.
Joelin pov.
Kerettiin aulaan Tommin kanssa juuri ennen kelloja. Meillä oli Tommin kanssa eri tunnit joten sovimme näkevämme ruokavälitunnila. Annoin Tompalle suukon ja lähdin kohti kuviksen luokkaa. Osa jätkistä oli kanssani samalla tunnilla. Menin istumaan samaan pöytään. Vingahdin kun istuin kuvisluokan kovalle puupenkille.
"Mitäs sulle on tapahtunu ku tolleen vingahit?" Joonas arvuutteli.
"En itekkää tiiä. Perse vaan nii saatanan kipee ollu niitten kuvausten jälkeen."
"Sut on varmaa raiskattu." Niko sanoo nauraen. Ai saatana! Nyt vasta muistikuvat palautuu. Se kuvaajahan tosiaan raiskas mut siellä pukukopissa. Mitä sanon Tommille.
"Noniin! Tänään te voitte piirtää lyijykynäpiiroksena oma valitsemanne kuvan." Opettaja jakaa samalla puhuessaan valkoisen paperin jokaiselle. Nyt välähti piirrän jo olemassa olevasta kuvasta sen piirroksen. Siinä Tommi ja minä suutelimme auringonlaskussa.
Ollin pov.
Olen Aleksin kanssa englannin tunnilla. En voi olla miettimättä. Aleksi on suunnitellut joka ilta pikku lenkkiä, mutta aina kun hän palaa on lenkki kestänyt jo puolitoistatuntia. Aleksi on myös laihtunut paljon eikä juurikaan syö. Havahdun siihen, että joku tökkii olkapäätäni.
"Hei! Pitäis tehä nää paritehtävät." Aleksi huomauttaa.
"Ai joo. Tota meijän pitää tunnin jälkeen sitte puhua."
"Öö okei."
En yhtään tiedä mitä Aleksilta kysyisin. Uskaltaisinko kysyä syytä tähän pakonomaiseen lahduttamiseen ja syömättömyyten. En sentään halua, että menetän todella rakkaan ja muutenkin tärkeän ihmisen.
Joonaksen pov.
Kuvistuntia on jäljellä alle puolet. Nojaan Nikon olkapäähän. En saa mitään aikaiseksi. Onneksi Niko ei ole huomannut viiltelyjälkiäni. Tein sitä vielä paskanolon sattuessa muutaman kerran lisää. Nyt on ollut ihan hyvä olla kun faija ei ole ollut enään niin paskalla päällä. En ole kertonut asiasta Nikolle. Kerron sitten kun olen valmis kertomaan.
Timeskip ruokavälitunnille.
Aleksin pov.
Olli halusi puhua tunnin jälkeen. Tuo vie minut kädestä samaan pimeään varasto tilaan jossa ensimmäisenä päivänäni tässä koulussa suutelimme. Mitähän Olli nyt on keksinyt?
"Miks sä mut tänne toit?" Kysyn hämmentyneenä.
"En nyt oikein tiiä miten mä tän nyt kysyisin."
"Kysy suoraan. Enmä rikki mee." Totean.
"Minkä takia et syö juuri ollenkaan? Näännytät ittes ensin lenkkeilemällä, sitten et syö juurikaan mitään ja vaatteet isonee vaikka koko olis sama mitä joskus."
"Mistä sä nyt tommosta?" Mietin.
"Kai oon huomannu. Äitikin jo kyselly minkä takia sen ruoat ei maistu sulle."
"Enmä oo tarkottanu. En vaan pysty syömään. Kaikki tulee heti ulos minkä saan vaan nielastua." Lämpöisiä kyyneleitä alkaa valumaan poskilleni.
Olli istuu viereeni ja kietoo kädet ympärilleni.
"Mä autan sua. Aloitetaan ihan pienestä." Tuo ihanuus lohduttaa.
———————————————————————————
Hbd mä! Tosiaan meitsi on nyt 13.🥳
Aattelin tehä sen kunniaks 400 sanasen luvun ja tässä on siis sanoja 476. 💕
