Tw. Itsari yritys, itsarista puhuminen⚠️
Aleksin pov.
Kaikkien odottama viikonloppu. Vihdoinkin. Kokoonnuimme jätkien kanssa Joelin kämpille. Joelin isukin viinat olivat jo valmiina odottamassa pöydällä kun saavuimme Ollin kanssa viimeisinä paikalle. Kaikki bileet vieläkin ahdistavat minua niiden ensimmäisten bileiden jälkeen. Mietin edelleen mitä Joelille kävi viime bileissä. Mutta Olli on varautunut siihen etten pysty olemaan täällä koko iltaa varsinkaan jos meidän rakastaivaiset Porko ja Moilanen vetää kunnon perseet.
Time skip 1,5h
Joel on kadonnut. Tommi on aivan paniikissa. Miten emmme huomanneet Joelin lähteneen kämpästä. Olemme katsoneet talosta joka ikisen nurkan ja komeron. Katsoimme jopa kellarista ja ullakolta joihin emme normaalisti uskaltaisi mennä. Tommi, Niko ja Joonas lähtivät etsimään Joelia. Olli jäi kanssani sisälle vain siltä varalta jos Joel tulisikin takaisin.
Ollin pov.
Istumme Aleksin kanssa sohvalla tietämättä Joelin sijainista mitään. Silmiäni kirvelee. Pian ne täyttyvätkin suolaistakin suolaisemmilla kyynelillä. Itken hiiren hiljaa puhelimeni takana jottei Allu huolestuisi.
"Olli?" Aleksi lausuu nimeni kysyvästi.
"Fuck! Aleksi huomasi." Mietin.
"No?"
"Itketkö sä?" Tuo musta hiuksinen poika kysyy.
"E-en tietenkää.. mistä sä sellasta sait päähäs?"
"Olli oot maailman surkein valehteleen. Sä voit puhua aina mulle ihan mistä vaan." Aleksi sanoo ja tulee viereeni sohvalle. Lasken puhelimeni jonnekkin sohvan uumeniin ja rutistan Aleksia.
Ilmeisesti nukahdimme. Heräsimme vasta lopulta kun ovi narahtaa auki. Aleksi nukkuu edelleen. Nousen varovasti ja asetan viltin Allun päälle jotta hän voisi jatkaa uniaan. Eteisessä on surkea etsintäpartio.
"No?" Kysyn epätoivoisesti. Näen Tommin silmissä pelkoa ja surua.
"Joel.. Joel oli yrittäny itsaria." Tommi takeltelee ja romahtaa vasten Porkoa. Sitten flippasin minäkin.
Time skip
Havahdun. En edes tiedä kauan olen itkenyt tai paljon kello on. Päähän ja silmiin sattuu. Kurkku on käheänä. Makaan Aleksin vieressä Joelin vanhempien sängyllä. Aleksin paita on kostunut kyyneleistäni. Nousen ylös ja raotan makuuhuoneen ovea ja kävelen varovasti ulos etten herättäisi Aleksia. Toivon, että koko yöllinen olisi unta, mutta ei. Tommi istuu olohuoneen sohvalla nojaten kasvoja käsiinsä ja edelleen ilmeisesti itkien. Niko ja Porko nukkuvat toisella sohvalla viltin alla lusikassa. Istun Tommien viereen varoen ja kiedon kädet tämän nallekarhun ympärille. Tommi rupeaa itkemään äänekkäämmin minua vasten. Yritän lohduttaa.
Timeskip 30min
Tommi alkaa olla rauhallinen mutta hän on väsynyt.
"Entä jos ottaisit mun melatoniinin ja yrittäisit nukkua siinä sohvalla? Tai menet vaikka tuonne Joelin huoneeseen nukkumaan." Ehdotan.
"Käy. Kiitti Olli. Ilman sua olisin tässä varmaan niin kauan kun saisin kuulla, että Joelilla on kaikki hyvin."
"Tätä varten me kaverit ollaan. Autetaan toinen toisiamme. Mä käyn vaa hakeen sulle lasin vettä ja sen melatoniinin niin mene valmiiks sinne Joelin makkariin."
Tallustelen keittiöön. Kaadan jääkaapissa olevasta kannusta kylmää vettä lasiin ja otan laukustani yhden melatoniini pillerin jonka jälkeen tallustelen Joelin makkariin jonka sängyllä Tommi istuikin jo.
"Tässä olis tää pilleri ja vesilasi. Toivottavasti saat nyt nukuttua."
"Toivotaan." Tommi on jo todella väsynyt pelkästä itkemisestä.
"Öitä Tommi. Oon tuolla olohuoneessa sitten muitten kanssa jos tarviit jotain."
"Joo, öitä. Ja kiitos viel avusta."
Sammutan valot huoneesta ja suljen oven varoen.
Aleksin pov.
Herään ja Olli ei olekkaan vieressäni. Katson kelloa joka näyttäisi olevan 8.27. Tallustelen olohuoneeseen jossa Olli, Porko ja Niko hörppivät kahvia ja katsovat kukin omia puhelimiaan.
"Niko. Onko siitä Joelista kuulunut mitään? Ja mitä Joel oli edes tehnyt itselleen?"
"Ei oo kuulunu mitään vielä. Joelin vanhemmat tietää asiasta jo ja he lupasivat ilmottaa sitten ku jotain tiedetään. Istu alas niin kerron mitä Joel oli tehnyt.."
Tallustelin Ollipollin viereen. Siinä oli lämmin ja turvallinen olo.
"Noniin" Niko aloittaa.
"Siis Joel oli eilen päissään lähteny jonkun terävän asian kanssa ulos meidän huomaamatta.. ja mennyt yhdelle rannalle, sen lempi kivelle. Ja sitten viiltänyt jonkun valtimon aika pahasti auki.."
"Me löydettiin Joel aika hyvissä ajoin. Se ei ollut kauaa siellä kerennyt vuotaa." Porko lisää.
Olen aivan shokissa kuulemastani. Ajatukset valtaavat pääni. Miksi Joel ei kertonut pahasta olostaan. Suurin kysymys vain on, että miksi? Eikö me olla osattu auttaa sitä? valuvat silmistäni. En voi sitä estää. Olli silittää selkääni edestakaisilla rauhallisilla liikkeillä. Oloni alkaa helpottaa. Olen iloinen, että en saanut paniikkikohtausta. Se tästä olisikin vielä puuttunut.
———————————————————————————
Anteeks rakkaat ihmiset, että tää on nyt eka luku pitkään aikaan! On vaan ollu kaikkia vaikeita asioita käsiteltävänä. En suinkaan oo kirjottamista unohtanu. Teen näitä teille aina sillon kun se tuntuu hyvältä.
Ootte rakkaita🫶🏻!
Sanoja: 684
