part 12 "16-vuotias tajuton ja verinen tyttö"

231 14 21
                                    

Ollin pov:

(Jatkuu siitä mihin jäätiin)

Poliisiauto kaarsi studion pihaan. Hyppäsimme kyytiin ja lähdimme matkaan.

-Eli tosiaan me epäillään kidnappaajiksi kolmen noin 17-19 vuotiaiden porukkaa, jotka asuisivat omakotitalossa. Talon omistaa 17-vuotias Aliisa ja häntä epäillään pää kidnappaajaksi. Ambulanssi on mukana, jos Adele löytyy. Poliisi selostaa matkalla.

Nyökkäilimme vain hiljaa.

Perille päästyämme näimme omakotitalon syrjäisellä seudulla. Talo oli ihan semi hyväkuntoisen näköinen. Poliisit mursivat oven, kun kukaan ei tullut avaamaan.

Pian talosta talutettiin kolme tyttöä ulos. He varmaan olivat ne epäillyd.
Pian talosta kuului huuto:

-ENSIHOITAJAT ÄKKIÄ TÄNNE!! TÄÄLLÄ ON NOIN 16-VUOTIAS TAJUTON JA VERINEN TYTTÖ, KOKO KEHO AIVAN MUSTELMILLA JA LUULTAVASTI MURTUMIA!!!

Ei helvetti!! Adele?!?! Aloin panikoimaan. Romahdin maahan itkemään kun näin ensihoitajat kantamassa paareilla erittäin veristä Adelea. Pian tunsin kädet ympärilläni. Aleksi. Hän on maailman ihanin ihminen. Hän huolehtii aina minusta.

Yhtäkkiä Poliisi autosta alkoi kuulua huutoa.

-päästä mut pois vitun lutka!! Mun pitää päästä Ollin luo, se on mun mies!!!

Järkytyin. Luuleeko yksi niistä kidnappaajosta minua miehekseen?! Hyi saatana!

-Olli! Tulisitko käymään täällä?! Yksi poliiseista huuta.

Katsoin Aleksia anovasti ikäänkuin pyytäen häntä mukaan. Aleksi vain nyökkäsi ja lähti kävelemään kanssani poliisiautolle.

-Mitä asiaa sulla oli? Kysyi poliisilta vaikka tiesin Mitä olisi vastassa.

-Tää Aliisa väittää sua miehekseen ja vaati nähdä sut. Poliisi toteaa.

Poliisi avasi auton oven. Siellä istui tyttö käsirautoihin lukittuna.

-Olli!! Mun mies!! Mä rakastan sua, rakastathan sä mua? Tuo tyttö sanoi kiiluvin silmin.

-Mitä muka luulet?! Mä vihaan sua! Sä kidnappasin ja pahoinpitelit Mun pikkusiskon! Ja sitäpaitsi mulla on toinen ja se on vitusti sua parempi kaikin tavoin, eikä se kidnappaile tai hakkaa ketään! Sanoin niin tylysti kuin vain voin.

-Mut... tuo änkytti.

-Ei muttia. Mä vihaan sua ja sä oot mun verivihollinen piste! Sanoin ja käännyin.

-Olli Mä rakastan sua! Tuo huuta vielä perääni.

-Rotta Mä vihaan sua!! Huudan takaisin.

Aleksi vain kävelee perässäni yllättyneenä näköisenä. Myös muut jätktä näyttivät samalta.

-En oo ennen nähny Matelan pojan olevan noin vihanen ja tosissaan.
Joel sanoo.

-No et kai ku kukaan ei ennen oo kidnapannu ja hakannut mun pikkusiskoo ja sen jälkeen vielä todistanut rakkauttaan mulle. Tuhahdin.

-Noniin juu, mut sä taisit mainita että sulla on toinen, joten kukas tää toinen on? Joonas kysyy virnuillen.

-En kommentoi. Vastaan nopeasti minun ja Aleksi  punastuessa.

-Joo joo, te ootte läpinäkyviä. Niko toteaa nauraen.

Ja tottakai kaiken kukkuraksi lehahdamme vielä enemmän punaisiksi.

-Olli ja Ale hei! Minkä värinen on paloauto? Joel räkättää.

-Noni rauhotu ny jo. Tommi sanoi Joelille huvittuneena.

-hmmm... minkäs värinen  se paloauto olikaan? Aleksi pohtii ääneen.

-Hei nyt mä tiiän! Vihree! Tuo huudahti.

Tuolla huudahduksella hän onnistui naurattamaan koko porukkaa.

Time skip: sairaalalle

Kävelimme sairaalan pääovista sisään.

-Hei anteeks missä huoneessa mahtaa olla Adele Hietanen? Kysyn päästyäni infon luo.

(En oo ihan varma oonko antanut aiemmin adelelle jonkun toisen sukunimen mut en löytäny sitä mistään niin randomilla mennään)

-Joo, oletteko omainen? Nainen infon takana kysyi.

-Joo olen, huoltaja.  Vastaan.

-Okei joo huone 32. Infotiskin nainen kertoo.

Olen jo lähdössä kohti huonetta 32, kunnes infon nainen huutaa perääni.

-Anteeks mä katoin väärin se olikin huone 23! Nainen huikkaa.

Päädyn vain nyökkäämään.

(Kukaan tuskin meni tohon lankaan mut olihan sitä ny pakko kokeilla😘)

Juoksimme koko jätkäporukka pitkin sairaalan käytäviä. Vihdoin ja viimein pääsimme oikean huoneen ovelle. Koputin oveen ja avasin sen varovasti. Huoneessa oli ainoastaan pikkuprinsessani kiinni kaikenmaailman piuhoista. Tuota näkyä katsellessa kyynel vierähti poskelleni.

Istahdin Adelen sängyn viereiselle penkille. Otin Adelen kädestä omaani ja silittelin sitä.

-Sä selvittää kyllä. Oot mun oma vahva pikkuprinsessa... kuiskaan tuolle.

Tunsin kädet olkapäälläni. Se rauhoitti minua. Katsahdin  kenen käsi lepää olkapäilläni rauhoittaen. Joonas.

____________
Sanoja: 586

Kiitos kaikille lukioille<33 mulla ei nyt tälläkertaa oo hirveesti mitään sanottavaa et hyvät
päivä- (tai illan / yön) jatkot.

~Hebe

Out Of My MindUnde poveștirile trăiesc. Descoperă acum