Out Of My Mind

part 35 "kotona."

Aden pov:

Kone laskeutui ja mä huokaisin helpotuksesta. Mä selvisin.

-Noni eihän ollu niin paha? Niko kysyi katsahtaen suuntaani.

-No emmä ny tiiä, vastasin olkapäitäni kohauttaen.

Nousimme kaikki ylös ja etsimme matkatavaramme. Sitten lähettiin tallustamaan kohti ovea ja siitä ulos koneesta.

-Huhhu, olipahan reissu, Niko huokaisi.

-Jepp, vastasin.

-Onkohan täl kertaa faneja ulkona? Joonas mietti.

-On varmaan, olli tokaisi.

Ei vitun vittu. Mua ahistaa ihan sikana et satakunta teiniä kiljuu ja huutaa samalla kuvaten jätkiä ja mun pitää kulkee vieres. Tietty voisin mennä ennen tai vähän jälkeen jätkien, mut mun lärvi on jo netissä. Jotkut saattaa tunnistaa ja yksin en pysty handlaa sitä.

-Ei hätää Ade se on nopeesti ohi, Tommi piristi.

-Jos kävellään sillee, et sun molemmilla sivuilla ja edessä ja takana kävelee jotkut meistä niin et näkyis niin hyvin? Aleksi ehdotti.

-No vaikka, sanoin.

Lähestyimme jo lentokentän ovia. Pystyin näkemään lasiovien läpi lauman teinejä kamerat valmiina. Olli ja Aleksi käveli nyt sivuillani, Joonas edessäni ja Tommi mun takana. Niko ja Joel käveli Joonaksen vieressä.
(Nää ei sit kävelly semmoses ihan pienes kasas et ei näyttäny sillee tyhmält tai mitää:D)

Teinit alkoivat kiljua heti kun näkivät jätkät. Jätkät kuitenkim sanoivat, että meillä on kiire eikä yhteiskuville, nimmareille ja läpyille ole aikaa. Kävelimme nopesti tilataksiin jonka olimme tilanneet jo aikaisemmin. Suljimme auton oven ja huokaisin helpotuksesta.

Taksi oli vienyt muut jo osoitteihinsa, mutta minä, Aleksi ja Olli istuimme vielä taksissa. Juttelimme aikaisemmin, mutta nyt olemme vain hiljaa. Reissu on varmasti väsyttänyt kaikkia enemmän tai vähemmän, mut mä otan kyllä päikkärit heti kotona.

Time skip: "kotiin"

Kävelin loput rappuset ylös Aleksin ja Ollin perässä. Olli avasi oven ja päästi meidät sisään.

-Kotona, Olli tokaisi tai "ilmoitti", miten sen nyt ottaakaan.

Jätin matkalaukkuni melkeimpä keskelle okkaria ja kävelin huoneeseeni. Vaihdoin päälleni pyjamahousut ja ylisuuren hupparin. Pesin vähäiset meikit pois ja lysähdin sängylle. Ryömin peiton alle ja pian jo olinkin unessa.

Ollin pov:

-Siihen sitte matkalaukkunsa jätti, totesin kun olin vienyt minun ja Aleksin matkalaukun meidän huoneeseemme.

-Näköjään, Allu naurahti ja jatkoi matkaansa keittiöön.

Itse päätin mennä heti purkamaan matkalaukkumme, ettei se jäisi. Laitoin tavarat paikoilleen ja lähdin viemään pyykkejä pesukoneeseen.

(Sanokaa pliis etten oo ainut joka jättää reissujen jälkeen matkalaukun/repun yms aina keskelle huoneen lattiaa ja sehän sit löytyy siitä myös kuukauden päästä😭)

_______________
Nonni. Tulipahan kirjotettua taas jotain. Vähä mitään sanomaton luku, mutta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin niin kauan ku jatketaan.

Asiasta kukkamultaan, mulla olis nyt tämmönen uusi visio. Jos jollain on kiinnostusta, ni voisin tehä tähän kirjaan luvun tai sit erillisen "kirjan" siitä, mitä oon oppinu kirjoittamisesta. Siin olis vinkkei, mitä wp kirjaan kannattaa laittaa ja miten, mitä kannattaa tehdä, ja mitä ei, vinkkejä kirjottamiseen ja motivaatioon yms. Kaikki tietenkin mun näkökulmasta ja kokemuksista.
Mutta siis jos jollain on kiinnostusta ni laittakaa ihmees kommenttii ni ehkä tämmönen toteutetaan:D