Out Of My Mind

part 30 vesisota

(Jatkuu samasta illasta mihin jäätiin)

Adele:

Pelasin Tommin, Joelin Joonaksen ja Nikon kanssa vesisotaa. Olli ja Aleksi istui laiturilla nojaten toisiinsa. Ollikin oli ollut pelaamassa kanssamme, mutta hän luovutti tajuttuaan jäänvänsä alakynteen.

Tällä hetkellä uin henkeni edestä Tommia karkuun. Jumalauta Tommi on muuten ihan saatanan nopea. Tommi sai minut kiinni ja nosti käsillään minut ensin ilmaan, ja sitten heitti takaisin veteen. Upposin pinnan alle, mutta nousin nopeasti ja lähdin kostoretkelle. Paiskasin vettä suoraan Tommin naamaan. Tajusin, että nyt olisi hyvä aika lähteä karkuun. Uin niin kova kuin pystyin laiturille.

Nostin itseni laiturille hyppäsin Ollin ja Aleksin taakse piiloon.

-Ei hätää Tommi ei enää jahtaa sua. Aleksi naurahti, kun olin ollut jo muutaman minuutin heidän takanaan piilossa.

-Aleksi muuten? Kysyin.

-No mitäs? Aleksi kysyi.

-Niin että miksi sie et oo ollu vielä uimassa? Kysyin.

-No se vesi on ihan saatanan kylmää! Aleksi vastasi esittäen kauhistunutta.

Kasvoilleni ilmestyi pieni virne.

-ET! Aleksi ehti kuutaa ennen kuin työnsin hänet veteen.

-JUMALAUTA ADE!!! TÄÄ ON IHAN SAATANAN KYLMÄÄ!! Aleksi huusi pinnalle päästyään.

-Sinuna mä juoksisin juurikin nyt! Joonas huusi vedestä.

Aleksi nousi vedestä. Lähdin juoksemaan niin kovaa, kuin jaloistani vain lähti. Aleksi lähti perääni.

-AUTTAKAA SAATANA!! huusin huomattuani Aleksin lähestyvän uhkaavasti.

-Itepähän ton sotkun aiheutit! Joel naurahti.

Aleksi ja minun välimatka alkoi pienentyä pahaenteisesti.

-Pliis älä tapa mua! Huusin Aleksille.

-Mä voin harkita sitä! Aleksi huusi takaisin hymyillen ilkikurisesti.

Aleksi sai minut lopulta kiinni. Hän nosti minut syliinsä ja lähti kuljettamaan kohti rantaa. Oh shit. Mistä vetoo, et kohta mä päädyn tonne veteen.

Aleksi pääsi laiturille asti ja heitti minut veteen. Noustuani pinnalle näin Aleksin nauravan. Aloin itsekin nauraa.
Pian naurua kuului myös muiden suusta.

Time skip: 2h

Ollin pov:

Uimisemme oli venynyt sen verran pitkälle, että päätimme jäädä mökille yöksi. Täällä onneksi oli sentään viisi makuuhuonetta. Päätimme jakaa huonetta niin, että muut saavat oman, mutta minä ja Aleksi nukumme samassa (ofc) sekä Joonas ja Joel nukkuvat samassa.

Olimme kaikki menneet jo nukkumaan. Kello olikin jo lähellä kolmea aamuyöllä. Jostain syystä en itse vain saanut unta. Katsahdin puoliksi sylissäni tuhisevaa Aleksia. Söpö. Pian aloin kuulla askelia käytävältä. Luultavasti Ade tai joku jätkistä. Pian kuitenkin huoneemme oveen koputettiin. Nousin hieman hämmentyneenä ylös sängystä. Avasin oven ja näin itkuisen Adelen seisovan sen takana.

-Adele mikä hätänä? Kuiskasin huolissani.

-Mä... Mä... tuo änkytti paniikissa

-Hei ei mitään hätää. Sun ei tarvii kertoo just nyt, jos et pysty. Sanoin ja halasin Adelea.

-Haluutko jäädä tänne nukkumaan? Kysyin Adelelta.

Adele nyökkäsi niiskuttaen. Aleksikin taisi herätä, sillä hän nousi istumaan.