Out Of My Mind

part 34

Aden pov:

Kierreltiin ties missä noin viikon ajan. Yhteensä viikon aikana oli 6 keikkaa ja tänään olisi vielä viimeinen. Sen jälkeen kiertue loppuu siihen. Samaan aikaan odotan jo, että pääsen takaisin kotiin, mutta toisaalta en haluaisi lähteä. Tän kiertueen aikana on ollu kaikenlaista, enkä mä haluis et se loppuu tänään, mut minkäs teet.

-Mitäs mietit? Niko kysyi ja istahti viereeni bäkkärin sohvalle.

-Kaikenlaista, vastasin heti herättyäni takaisin tähän maailmaan.

-Jaha, no mutta kiitos tästä suuresta selvennyksestä, Niko naurahti.

-No oletaks sä, et mä jaksaisin alkaa selittämään mitä mä ajattelen? No en, vastasin näsäviisaasti.

-No joo, mut hei mä jatkan nyt matkaa, Niko totesi ja katosi jonnekkin.

Time skip: lentokentälle

-Entä jos kone putoo? Tai syttyy palamaan? Tai paiskautuu vuorta päin???? Panikoin kävellen edestakaisin lentokentän penkkien edessä.

-Ade rauhotu. Ja ensinnäkin, meiän lennon aikana et tuu näkemään yhtäkään vuorta, eikä meiän kone putoa, nyt vaan rauhotut, Tommi vastasi.

Pitkän odottelun jälkeen pääsimme vihdoin koneeseen. Tällä kertaa istuin Tommin ja Nikon välissä. Me oltiin taas aika koneen takaosassa.

Lentokone alkoi liikkua eteenpäin. Puristin Tommin ja Nikon käsiä. Toivottavasti niitten käsissä kiertää veri vielä huomennakin.. suljin silmäni tiiviisti kiinni ja puristin yhä heidän käsiään. Lentokone nousi onnistuneesti. Huh... toivottavasti päästään turvallisesri kotiin.

Ei sitte muuta kun takaisin kotia kohti. Vihdoin.

Saa muuten nähdä miten ne -kossulla kastetut- kasvit voi.

______________

Okei btw tähän väliin ilmotus, että saamme sanoa heipat -ehkä jopa jo ikoniselle- bc_1_fan nimelle (ja mun profiilikuvalle)

Eli heippa bc_1_fan ja tervetuloa kasvoton.