Ethän juokse pakoon?

4.// Halloween

"Mitä te puette niihin halloween bileisiin?" Alma kysyy minulta ja Robinilta, kun me kävellään koulun käytävällä kohti matikan luokkaa. Alma on ihan innoissaan Halloweenistä ja kaikkien asuista. Hyvä kun se edes pystyy kävellä suoraan eikä hypi seinille.

"En mitään? Vitun typerää" sanon tuhahtaen. Ihan turhaa tuhlata rahaa vaateisiin joita käyttää kerran vuodessa ja sen jälkeen ei enää kertaakaan, koska samaa asua ei voi pukea joka vuosi. Niinpä mä en todellakaan pukeudu vaan pistän päälleni farkut ja hupparin.

"Eikä ole! Pukeutuminen on just kivaa!" Alma väittää vastaan ja tönäisee mua. Tuo punahiuksinen tyttö todellakin on valmiina kinaamaan koko halloween asu asiasta.

"Emppu vaan pelkää et sen asu ois ihan paska sen takia se ei pukeudu" Robin sanoo vittuilen ja pistää virneen naamalle. Blondi katsoo mua ja sen virne vain kasvaa.

"Ei se on vaan turhaa" väitän vastaan tuolle. Jos pukeutuisin mulla olisi varmasti niiden bileiden hienoin asu.

Robin hymyilee tyytyväisenä kun se kääntää katseensa pois musta. "Eli sä pelkäät" tuo sanoo ja pistää aurinkolasejaan paremmin paikoilleen.

"En pelkää!"

"Pelkäät sä"

"Kuule mä pukeudun ja se asu on kymmenen kertaa parempi ku sun!" sanon tuolle. Yhtäkkiä mä oonkin pukeutumassa joitakin typeriä bileitä varten. Mä kadun sanomisiani heti. Vitun Robin.

"Jee! Emil me voidaan mennä heti koulun jälkeen keskustaan ettimään asuja!" Alma sanoo ihan innoissaa ja tarttuu mun kädestäni kiinni. Punahiuksinen tyttö on enemmän innoissaan kuin minä.

"Emppu mä ootan innolla sun asua" Robin sanoo vittuillen ja hymyilee niin kuin se ois just voittanut jonkun jossain kisassa.

Koulun loputtua me otetaan Alman kanssa bussi keskustaan. Sitten me mennään kauppakeskukseen kiertelemään kauppoja. Mulla on pieni idea miksi pukeudun joten mä en toivottavasti joudu kierrellä monessa kaupassa. Alma ostaa ekasta kaupasta hienon silkkisen vihreän mekon, joka menee reisien puoliväliin ja mä ostin vain valkoisen kauluspaidan sekä siihen punaisen rusetin. Toisesta kaupasta Alma ei löytänyt mitään omaan asuunsa, mutta mä löysin valkoiset löysät farkut, jotka sopivat asuuni aika hyvin. Sen jälkeen me mentiin naamiais kauppaan. Mä ostin tekoverta sekä siveltimen ja Alma keijun siivet.

"On niin iloinen että säkin pukeudut tänä vuonna" Alma sanoo kun me mennään kauppakeskuksen ulkopuolelle ja sytytetään itsellemme tupakat. Nyt Alma pomppii hieman innostuksesta.

"Syytä Robinia" mä sanon pyöräyttäen silmiäni ja puhallan tupakan savu suustani. Ilman Robinia mä todellakin olisi menossa niihin bileisiin ihan normivaatteilla.

Alma hymähtää ja imaisee tupakkaansa. "Robin on mukava. Harmi ettei se tullut meidän kans" tyttö sanoo ja katsoo muhun hymyillen. Vaikka Robin saattaa olla ärsyttävä joskus mä en voisi olla enempää erimieltä.

"Ehkä sillä on jo asu"

"Niinpä kai"

***

Me kävellään Alman ja Robinin kanssa niihin bileisiin. Me oltiin Alman luona ja aloiteltiin jo vähän. Ilmeisesti bileiden järjestäjä on se tyttö ketä Santeri nyt kosketteli. Joku Hilma taisi olla sen nimi. Me päästään ison valkoisen talon eteen jossa on ainakin kolme kerrosta. Ikkunoista näkyy välkkyviä valoja ja basson pauke kuuluu ulos asti. Muutama kaveriporukka on ulkona omissa rinkeissään tupakalla ja jokaisella on jotkin asut päällään. Yksi on esimerkiksi pukeutunu valkoiseksi enkeliksi ja hänen vieressään oleva mustaksi enkeliksi. Muiden asuja mä en kauheesti tunnista. Ne on varmaan jonkin elokuvan hahmoja tai jotain.

"Tästä tulee ihan mahtava ilta" Alma sanoo hyppien innosta ja korkkaa yhden lonkeron jonka otti hetki sitten laukustaan. Almalla on se vihreä mekko päällä ja ne siivet selässä. Tytön hiukset on kireällä nutturalla ja tuolla on kultaista luomiväriä. Alma on pukeutunut helinä keijuksi. "Mä aion niin pokata jonkun kivan mimmin!"

"Mimmin?" Robin kysyy vetäen sormet hiustensa läpi ja katsoo Almaa. Robin on kai pukeutunut jonkinlaiseksi piruksi tai jotain. Blondilla on musta puku ja sen alla valkoinen kauluspaita. Sekä tottakai tuolla on punaiset pirun sarvet sekä ne pyöreät punaiset aurinkolasit.

"Joo. Jätkät on syvältä niin siirryin mimmeihin" Alma kertoo hymyillen ja avaa valkoisen talon oven. Musiikki on niin kovalla etten mä ainakaan kuule enää yhtään mitään mitä Alma selittää meille kun tyttö ottaa kenkiänsä pois. "Mennääks vetää shotteja?!"

Tuon mä kuulin kun tyttö nosti vähän ääntään. Mulle käy joten potkin vaan kenkäni johonkin ja toivon että löydän ne kun lähden kotiin. Robin tekee samoin ja me lähdetään Alman perässä kohti keittiötä. Alma etsii meille shottilaseja ja kaataa niihin jokaiseen raakaa viinaa. Musiikin pauhatessa jokainen meistä kolmesta vetää shotteja alas kurkusta.

Ilta etenee ja viinaa on mennyt todella reipas määrä. Alma lähti jonkun muijan matkaan joka tuli puhumaan sille, kun oltiin hetki sitten tupakalla. Robin taas vain katosi kun mentiin takaisin sisälle.

Meen keittiöön vetämään muutamat viina shotit ennen kuin lähden etsimään Robinia. Se on mun ainut seura täällä kun Alma lähti. Viina polttelee mun kurkkuani ja haluisin mennä jälleen tupakalle. Mutta kai mä etsin ensin Robinin. Ensimmäisessä kerroksessa ei näy jätkää punaisissa aurinkolaseissa joten meen toiseen kerrokseen. Käyn jokaisen huoneen läpi ja ei vieläkään jälkeä Robinista. Viimeiseksi jää kolmas kerros. Siellä ei ole paljoa huoneita ilmeisesti vain varastoja ja sitten käyttävän päässä iso ikkuna jonka edessä on penkki. Mun onneksi siinä penkillä istuu etsimäni henkilö.

"Mihin sä katosit?" kysyn ja kävelen blondin pojan luokse. Käyn istumaan penkin toiseen päätyyn ja juon kaljatölkistä, jonka nappasin mukaani. "Alma lähti jonkun mimmin matkaan joten mun pitää tyytyä sun seuraan" sanon naurahtaen.

"Joo kävin oksentamassa. Mun piti ilmottaa mutta meinasin oikeesti oksentaa jo sillon" Robin selittää vetäen sormet hiustensa läpi. Samalla tuo ottaa pirun sarvet päästä pois ja pistää ne uudelleen päähänsä. "Myönnän muuten tappioni"

"Häh?" kysyn ja alan yskiä, koska meilkein tukehdun mun kaljaani. En mä edes tykkää kaljasta, mutta silti nyt juon sitä. Humala tekee ihmeitä kun saa juomaan mut tätä litkua.

"Toi asu. Se on hienompi kuin mun"

"aa joo. Kyllähän mä sen tiesin" sanon tuolle ja hymyilen ylpeästi. Mä koitin pukeutua sen IT elokuvan pelleksi. Pistin valkoiset vaatteet ja tein ne pellen meikit. Oranssia peruukkia en hommannut, koska mä olisin silloin näyttänyt idiootilta. "Mut sun asu oli hyvä kans. Sopii yhteen noiden punaisten lasien kanssa. Siis noi sarvet" selitän tuolle.

"Joo no mä en ajatellut sitä kauheesti" Robin sanoo naurahtaen. Ai niin tuo on värisokea. Pääsi unohtumaan. Robin ottaa aurinkolasit pois päästään ja katselee niitä. Eka kerta kun nään tuon ilman laseja. "Sä oot puhunu niin paljon näitten lasien väreistä että mua todellakin kiinnostaa miltä punainen näyttää" blondi selittää hymähtäen.

Mä olen hetken hiljaa. On outoa kuvitella ettei ikinä näkis mitään värejä. Maailma näyttää varmasti niin erilaiselta. "No punanen on rakkauden väri, mut se osaa olla tosi vihainen. Tiedätkö kun suutut paljon? Mut ei se silti oo mitenkään negatiivinen tai mitään. Se oikeestaan symboloi montaa tunnetta" mä selitän tuolle parhaani mukaan. Väreistä on vaikea selittää.

"hmmm mä valitsin lasini hyvin"

<><><><><><>
Seuraavas luvus tulee tosi iso aikahyppy🙃